tiistai 27. lokakuuta 2015

Kuuhulluutta

Kävimme tänään alkuillasta kuutamokävlyllä rannassa. Kuu hehkui aluksi pronssinkarvaisena, rantaan ehdittyämme enää kullankeltaisena. Jotenkin tämä varhain laskeutuva pimeys on vähän surullista. Illasta ei enää näe tehdä ulkona mitään.



keskiviikko 21. lokakuuta 2015

Syyssävyjä


Long time no seen... Yritän taas varovaista kanbäkkiä. 

Ostin joskus Lankamaailmasta kerän sukkalankaa, jossa näytti olevan ruskeaa ja varsin kirkkaita okran sävyjä. Lanka marinoitui jokusen vuoden kunnes iski tarve kutoa kolmiohuivi. Ullaneuleen tulppaani vaikutti soveliaalta mallilta. Kevään aikana kudoinkin tuon perusosan valmiiksi ihan rivakasti mutta sitten hyytyi. Kudin lojui yöpöydällä kesän ja alkusyksyn kunnes päätin, että nyt se tulee vihdoinkin valmiksi. Ja tulihan se, peräti kaksi iltaa taisi mennäkin. Minkähän ihmeen takia tuokin jäi ufoksi? Mutta kaunis se on ja värit ovat oikeinkin syksyiset. Tosin sitä okraa on lopulta paljon vähemmän kuin alkujaan arvelin, mutta mun sävyisiä raitoja sitäkin enemmän. Mallikin oli sopivan looginen ja mallineuleet sujuivat suhteellisen ongelmitta. Tulpaanista voisin hyvinkin kutoa hiukan isomman uusintaversion. Harkitaan. Välillä voisin tosin siirtyä johonkin toiseen mallin.

Lanka oli Hot Socks Spectra, väri 71, kulutus n. 90 g ja puikkoina Knit picksin pyöröt kokoa 4 (oletan).



perjantai 2. lokakuuta 2015

Ne tulivat!


Siis sipulikukat saapuivat. kieltämättä olin jo viettänyt postilaatikon alla jokusen viikon malttamattomana. Mutta parempi myöhään jne. Oli kuulemma Hollannisssakin ollut huono vuosi noin sään suhteen ja sipulit myöhässä, mutta nyt ne ovat täällä joka tapauksessa. 

Tarvitsin uusia kasveja etupihan penkkeihin ja takapihalle päärynän juurelle. Jotenkin olin tilannut aika musta-valko-vaaleansinisen setin. Ei erityisen räiskyvää siis. Toisaalta tuo suklaakirsikan juurella oleva maa on muutenkin varsin valkean sävyseksi kukitettu. Kokeilen, josko kerran elämässäni onnistuisin olemaan jotakuinkin hillityn hienostunut jossain asiassa. Toisalta olen melko varma, että minun tuurillani sen musta-valkoisen tulppaanisekoituksen sijaan purkkin onkin eksynyt pinkkien ja keltaisten tulppaanien sipuleita... No joo, toivokaamme, että näin ei ole käynyt. Mieluusti näkisin sen hillityn sävyisen visioni...

Niin ja ihailkaa ja ihmetelkää. Muistin kerrankin kirjata ylös, mitä minnekin olin laittanut. Samaa vauhtia kirjasin myös niitä aiemmin penkkeihin laitettuja kasveja muistiin. Jospa ensi keväänä en joutuisi kovin monesti ällistelemään kukkamaitani ja sitä, miten en yhtän muista, mitä moisiin olen upotellut. Ei tule vanhuus yksin, se tulee koko ajan heikkenevä muisti seuranaan.