Jotenkin tämä valon määrä on ihan huumaava. Talvi oli enemmän ja vähemmän pöpperöistä hämärää ja nyt yhtäkkiä on niin kirkasta, että silmiä särkee. Odotan vielä sitä, että valon perässä saapuisi myös lämmittävä auringonpaiste. Että voisi vähitellen alkaa rakentaa suunnitelmissa olevaa kahvittelupistettä parvekkeelle. Nyt siellä on vain penkki. Haaveissa olisi pari mukavaa tuolia ja pieni pöytä. Niin ja muutama ruukullinen kesäkukkia. Ja sitten joskus, jos saisi rakennettua tuohon eturappusille jonkinmoisen oleskeluterassin, se vasta ihanaa olisi. Mutta joo, tämän kesän pääasiallinen suunnitelma on möyhentää piha karmeaan kuntoon (salaojitus) ja sitten alkaa vähitellen siivoilla sitä siedettäväksi. Sikäli tuo parvekkeen oleskelukeidas olisi kyllä asiaa.
Valo tuo kummasti mukanaan haaveita ja suunnitelmia. En minä kyllä tiedä, minkä verran tämän pikkutirpan hoidolta pääsen mitään toteuttamaan, mutta ainahan haaveilla saa - ja pitää...