Yhtäkkiä keksin, että mun on ehdottomasti saatava keittiöön Erja Hirven Marimekolle sunnittelemasta Purnukka-kankaasta verhot. Tai oikeastaan verho.. Yksi riittää... Joko tuo punasävyinen käy tai sitten se violetimpi. Mä en vaan tuosta violetista värinä niin piittaa.. Mutta tuo kuosi on ihana. Voi kuolaus... Ja Onnipuodista löytyi unelmien munakello. Edellinen juuri sanoi sopimuksensa sopivasti irti.. Mieskin oli jo suosiollisen oloinen mahdollisen hankinnan suhteen. :)
Sain eilen hihattimenkin kudottua valmiiksi, mutta totesin päätelleeni sen liian kireälle eli pitää jaksaa purkaa vielä. Voi huokaus. Kyllä sitä voisi noinkin käyttää ja harkitsinkin jo olevani laiska, mutta ei, ei ja ei.. Korjattava on.
Tänään sain vielä peratuksi vaatehuoneesta ylimääräisiä vaatteita pussiin kirpparille vietäväksi ja taas ritiläkoritkin liikkuvat. Mä olen todennut, että tuo perkaus on hyvä suorittaa n. puolen vuoden värein niin voi hävittää seuraavalla kerralla ne, jotka ovat edellisellä perkauksella jääneet arveluttamaan ja siten vaatehuonetta täyttämään. Nyt sitten pitäisi kyetä olemaan hankkimatta uusia vaatteita. Näkis vaan.. Eli ensi keväänä lienee uusi kaapinsiivous ohjelmassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti