lauantai 17. tammikuuta 2009

Hiljaasta on..

Pakkanen lienee hyydyttänyt mun näppissormet tai jotain, kun näin pitkään ei ole ollut oikein mitään sanottavaa.. Kyllä mä toki olen kaikenmoista touhunnut, mutta jotenkin olo on ollut vähän alakuloinen. Mutta ehkä tämä tästä...

Tuossa nykyisiä ja tulevia projekteja.. Noro Kureyonia mahdollisesti toiseen mariomyssyyn ja Eskimoa kassiprojektia ajatellen. Värin valinta oli hidas prosessi, kun en halunnut ihan ruskeaa enkä toisaalta puhtaan beigeäkään. Tuohon punertavaan beigeen mä lopulta päädyin. Toivotaan, että on hyvä väri myöhemminkin... Sain mä jotain valmiiksikin. Kudoin iltakutomisina Novitan bambusta tiskirätin. No joo, ei ehkä kovin suuri kehumisen aihe. ;) Kesken onkin sitten vaikka mitä.

Hobboksin paketti kolahti ja siellä oli kolme kirjaa, joista kaksi oli mieleistä, yksi taitaa lähteä kiertoon ihan turhana ostoksena... Mä jostain syystä oletin, että hameiden ompelusta kertovassa kirjassa olisi kaavojakin mukana, mutta väärässäpä olin. Ompelu-ohjeet ovat ihan vasta-alkajille, joten jospa joku sellainen tuon joskus itselleen haluaisi. Mutta ihananäköinen kansi siinä oli, olisipa sisältö vastannut sen luomia odotuksia...

Mutta ton Knitting little luxuries -kirjan kannen laukku.. En ole edellitäkään kassiprojektia vielä aloittanut ja jo uusi häämöttää.. Mut oi, tuo on tosi hieno, neulepinta on upeaa kalanruotoa. Pakkohan mun on kesäksi itselleni tuolainen tehdä... Ja sukat-kirjassa oli muutama kiva ohje. Siitä iski myös tarve saada tuollaiset paksusta langasta kudotu palmikkosäärystimet. Mulla on maannut laatikon pohjalla aika monta vuotta jokunen kerä Novitan Teddyä, joten päätinpä käyttää ne säärystimiin.. Raidallisiin sellaisiin. Mies oli tikahtua, kun katseli kasin sukkapuikkojani. Höh.. Mitäs niitä ihmettelemään, ohjeeseen oikeasti kuului nimittäin kympin puikot, mulla ei vaan niitä sattunut olemaan, joten oli tyytyminen kaseihin.

Ja tässä kirpparilankaa, josta tulee mulle kesäshaali. Lanka on ihana kevyttä, vähän vaihtelevan paksuista ja näyttää kivalta ihan tuollaisessa "aivottomassa" ainaoikeinneuleessa. Puuikkokoko taitaa olla vitonen eli jälki on aika harvaa. Erinomainen autoneule siis, kun ei tarvitse kuin kutoa ajattelematta tai katselematta suuremmin. Mutta jessus, että mä sitä vyyhteä kerinkin muutaman tunnin... En ole punninnut, mutta arvelisin, että lankaa on kerällä jokunen sata grammaa ja se on todella ohutta. Toisen vyyhdin ajatteleminenkin lannistaa. ;)

Mut noin yleisesti mulla on selvästi jonkinmoinen välityövaihe menossa vähän kaiken suhteen. Mitään isoa ja vativaa en edes jaksa ajatella, jopa sukat tuntuvat liikaa keskittymistä ottavilta. Mutta tehdäänpä sitten välitöitä tällä erää... Ainiin... Ja toivotaan, että jumi helpottaa ensi kussa, kun Titityyn lankaklubin ekat langat kolahtavat. Intouduinpa siihenkin liittymään..

2 kommenttia:

  1. Hei, käsityöt on harrastus jonka on tarkoitus tuottaa iloa, ei velvollisuus josta kannattaa stressata.

    Sit kun inspis iskee pitkän tauon jälkeen, fiilis on mieletön.

    VastaaPoista
  2. Juup.. Mä vaan haluaisin tehdä kaikenlaista enkä saa mitään aikaiseksi. Se vähän pännii.

    VastaaPoista