Hellekesää

Meilläkin on pikkuisen siirrytty noihin pihahommiin välillä. Ilma vihdoin muuttui kesäiseksi, joten pitihän siitäkin nauttia. Neidin leikkimökki on nyt paikoillaan, perustukset täytetty hiekalla, enää pitää nostaa se tiilten päälle ja laittaa mökin ja tiilten väliin eristeeksi bitumia.

Hiekkalaatikkoa varten haimme eilen hiekat ja mies ja tyttö kaivoivat yhdessä montun, mies sitten hoiti loppusäädöt. Ainoa varjopuoli pihassamme on tuo varjopuoli, joka tuppaa olemaan täynnään noita inhottavia inisijöitä. Mies haisee hyttysmyrkylle kuin rankkitynnyri ja minä ja neiti raavimme kamalia paukamia minkä ehdimme. Joen rannalla asumisen ikäviä puolia tämä...

Vähitellen olen saanut mietittyä jo sitäkin, mitä etupihalle tulee. Luonnollisesti siihen tulee aita (estämään koiran enimmät itsemurhayritykset autojen alle), mutta minä yllätin itseni alkamalla haaveilla ruusuista siihen aidan viereen. Sisäpuolelle niitä ei voi laittaa juuri tuon karvaisen kaverin takia, mutta ulkopuolelle. Kyllä!

Pidän vähän perinteisemmistä ruusuista. Ystävällisesti minua vinkattiin, että ykkössuosikkini juhannusruusu on ilman muuta sopiva kyseiseen paikkaan, mutta että myös karjalanruusu ja punalehtiruusu sopisivat toiveisiini. Joten jatkan haaveilemista ja odotan aidanrakennusta ja ehkä myöhemmin istutan aidan viereen toisen...

Innostuin myös vähän "sisustamaan" pihalla. Keinu on aika vanha, ollut kauan ulkona ja puuosat ovat harmaantuneet ja etenkin tikkuuntuneet. Tuo viimeksimainittu on se häiritsevä tekijä keinussa istuskellessa. Mitkään valmiit pehmusteet eivät oikein istu makuuni, mutta muistinpa sitten tuon tytön leikkimökin toisen maton. Sepä suojaa herkkää istumalihasta tikuilta vallan sopivasti. Lisäksi ostin vielä pari paperinarutyynyä ja nyt kelpaa köllötellä keinussa. Maton sävy sopii vielä mainiosti puutarhavarjoomme, joka on yllättäen pinkki... Ei kovin hillitty, mutta muutaman vuoden kokemuksella ihan sievä jo.