Inhorealismia.. Meidän pikkuneidin huone, vieläpä varsin siistissä kunnossa oleva, on kameran silmän läpi melkoinen kaaos... No, pieni mikä pieni. :P Mutta sainpa lopultakin (muutaman vuoden yrityksen jälkeen) sinne verhot ikkunaan. Kangas on tosiaan ostettu jo jokunen vuosi sitten, ompelutyö suoritettu kesällä ja vihdoinkin sain itsestäni niin paljon, että silitin verhon ja ripustin sen paikoilleen. (Kaikkea tuo asunnonvälittäjän tulo saakin aikaan.. ;)) Neiti tosin oli sitä mieltä, että ilmankin olisi pärjännyt, mutta hyväksyi äidin sisustusvimmailun lopulta jalomielisesti, mutta silmiään pyöritellen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti