Löytöretkellä

Käväisinpä taas pikakäynnillä kierrätyskeskuksessa. Tai pika ja pika, en sieltä ikinä kovin pian pois pääse. Minä kun rakastan pönkimistä ja kaivelemista. Kirpputoreilla ei juurikaan enää pääse impulssejaan tonkimisen suhteen totetuttamaan, mutta onneksi vielä on olemassa kierrätyskeskuksia, jotka eivät ole liian sotilaallisessa järjestyksessä. Tuo meidän keskuksemme on toki siisti ja sieltä löytää aarteita varsin helpostikin, mutta silti siellä on myös niitä nurkkia, joita kaivelemalla voi löytää vaikka mitä. Ihana paikka ja ihanat työntekijät, joiden kanssa on mukava vaihtaa muutama sana. Terveellistä aikuisseuraa, surimman osan ajasta, kun ainoat ajatustenvaihtotoverini ovat nelivuotias ja nelijalkainen.

Tällä kertaa mukaan tarttui vähän lakanoita ja verhoja (yllättäen virkkausmateriaaliksi). No, muutama kangas on sen verran hieno, että pitää miettiä raatsiiko niitä silputa vai pitäiskö ihan hyödyntää sellaisenaan. Lisäksi löysin neljä runokirjaa: kolme Arja Tiaisen teosta ja yhden Kaarina Valoaallon. Molemmista runoilijoista pidän paljon. Muutenkin, kun jostain syystä en tällä hetkellä jaksa lukea "oikeita" kirjoja runot voisivat olla pelastus. Lukeminen kuitenkin olisi mukavaa. Nyt minulla on muutama uusi runokirja ilokseni. Tuli hyvä mieli.