Tänään oli ohjelmassa paperiaskartelua. Neiti pääsi ensimmäisen kerran ihan itse osallistumaan lumihiutaleiden leikkelemiseen. No, intoa riitti tasan kahteen, mutta loppuajan apua tuli sitten hiutaleiden avaamiseen. Paperihiutaleiden leikkely on oma ehdoton suosikkipuuhani jouluvalmisteluissa. Voisin taitella ja leikellä tuntikausia ja aina loppua kohti hiutaleet alkavat olla todella hiutaleita... Nypertäjä mikä nypertäjä. Tänään en tosin kovin montaa ehtinyt tehdä. Ikkunaan tuli sentään vähän talvista tuntua.
Muitakin paperijuttuja tuli tehtyä. Neiti pääsi liimailemaan omia joululahjojaan isovanhemmille kasaan ja minä tein silppua vanhoista kirjoita. Meillä taitaa olla varsin kirjallinen joulukoristelu ja saattaa olla, että noita riittää myös jouluyllätyksiin lisättäviksi. Välillä askarteleminen on hirmuisen mukavaa.
Mutta tuo sää. Voi surkeuksein surkeus ja murheiden multihupentuma. Taas palasivat suojasäät, kura ja kurjuus. Minneköhän lumi on unohtunut? Mahtaisiko joulupukki kuunnella, jos oikein kauniisti pyytäisi yhtä pientä joululahjaa, sellaista valkoista lumivaippaa, vaikka vähän förskottina vielä?
Kauniita on, ja aamun Iltalehti lupaili oikeaakin lunta piakkoin.
VastaaPoistaIhania tähtiä! Ja sitä lunta voisi tulla jo....
VastaaPoistaOi, tulisipa sitä lunta ihan oikeasti pian. :) Pitääkin kurkata tiedotukset äkkiä...
VastaaPoista