perjantai 4. toukokuuta 2012
Jotenkin olen niin perusperheenäidin näköinen nyt. Hiukset luomuvärisinä, ihan itse leikattu ylikasvanut polkkatukka, ei meikkiä, jumppahousut jalssa ja t-paidan rinnuksessa puuroa pienen suun pyyhkäisyn jäljiltä. Välillä tuntuu kovin kaukaiselta aika, jolloin olin työelämässä ja ehdin/jaksoin laittautua ja jolloin kaapissa oli muitakin kuin liian isoja housuja. Onneksi tuulihousuissa on tiukka vyötärökuminauha. On ainakin yhdet ulkohousut, jotka pysyvät jalassa. Välillä silti mieleen hiipii ajatus siitä, miten hauskaa joskus olisi ihan pikkuisen vain tuhlata aikaa itseensäkin, edes sen kampaajallakäymisen jälkeen. Jotenkin vain päivät tuntuvat niin kovin täysiltä, mihin väliin minä vielä kampaajan varaisin? Harvempi moisista kun ottaa vastaan asiakkaita iltakymmeneltä. Ehkä muutaman vuoden kuluttua. Työelämästä en enää edes haaveile. Se juna on tainnut minun kohdaltani mennä jo. Liian vanha ja silti pienten lasten äiti. Olen jotenkin väärässä ajassa elämäni suhteen. Olisi silti mukava olla jotain myös kodin ulkopuolella. Sarjassamme pieniä luopumisia tämäkin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Elä nyt, ethän sie nyt ole vielä sen ikäinen, että työelämän ulkopuolelle jäisit!! Vaikka ihan rauhassa olisitkin vielä kotona!
VastaaPoistaMutta juu, muistan vielä nuo tuntemukset... eikä niistä niin kauaa edes ole. Nykyisin miulla taitaa olla liikaa aikaa itseksenikin, kun ehtii vääntää ja kääntää omien aatostensa kanssa ihan liikaa...
Liian vanha? En edes tiedä minkä ikäinen olet. Mutta tuttu tunne (34v.). Ehkä se liittyy kuitenkin enemmän elämäntilanteeseen kuin ikään?
VastaaPoistaMie ite: Kyllä yli nelikymppinen ilman järkevää koulutusta oleva ihminen taitaa olla jo aika monen työnantajan mielestä vanha... Mutta kai sitä vaan pitää keksiä jotain tekemistä itselleen jossain vaiheessa .
VastaaPoistaMinna: Oon mä jo keski-iän kynnyksellä vahvasti. Mutta olisi kuitenkin kiva lopulta löytää oma tiensä myös työelämässä, tai edes jossain. ;)
Kuulehan blogiystäväisein, oota sitä aikaa kun oikeesti olet vanha. Ja siihen on pitkä matka sinulla ;) Nauti olostasi luomuna, sinulla on vielä paljon aikaa miettiä sitä sinun oikeaa juttuasi, se tulee kyllä vastaan, ennemmin tai myöhemmin :)
VastaaPoistaItse asiassa minähän en tunne itse olevani kamalan vanha. Tuntuu vain, että joka paikassa toitotetaan sitä, miten vähän yli nelikymppinen on kypsää kamaa kaatopaikalle... Mut en mä silti toivo silloin oikeasti vanhana tahivani samassa mikä minusta tule vai tuleeko mitään -suossa.
VastaaPoistaKatopas pirua, tervehdys vaan, tuttu menneisyydestä :) Mistä kummasta sinä satuit mun blogiin tiesi löytämään, ihmettelee tämä vain (kummastelen lähinnä sen takia kun meikä bloggaa niin spesifistä aiheesta)?
VastaaPoistaMutta hauskaa, että löysit. Matilta terveisiä! Larissa
Mä en edes tiedä. :D osuin vain surffaillessani. mä poden tarvetta rakentaa nukkekotia, joten surffailen miniatyyrisivuilla ajoittain. Matille terveiset takaisin. :)
VastaaPoistaTämä olisi sellainen aihe, josta voisimme hyvin jatkaa parikin tuntia...toivottavasti siihen joskus vielä tulee mahdollisuus, nokakkain, livenä. Ei ole helppoa täyttää omiakaan kriteereitään joka sektorilla, saati ulkopuolisten asettamia paineita. Siksi ne kannattaa ainakin unohtaa tykkänään :).
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaVoi jee, mä en kans aattele olevani vanha, mut sit katon vaikka säätiedotuksen, ja siellä on semmonen ihan lapselta näyttävä nuori nainen tiedottamassa :) Ei se ees masenna mua, ihmettelen vaan, että mikä ikä ja minäkö oon samanikänen ku joku poliitikko vaikka (tai vielä parempaa; VANHEMPI ku joku poliitikko).
VastaaPoistaVaikka sitä kuinka yrittää päästä siitä ajatuksesta, että ihmisen arvo on muualla kuin perinteisessä työnteossa, silti sitä potee jotain huonoa omaatuntoa siitä, ettei ole valmistunut eikä tiiä ihan tarkkaan, mitä tekis "isona". Miksen mäkin nyt vaan uskois, että se homma, mikä mulla on just nyt, on se tasan oikea. Ja joo, kyllä se tukka on kiva joskus laitattaa jollain muulla :D
Niin siis piti sanomani, että yrittää MUISTAA sen, että ihmisen arvo on muualla kuin työnteossa :D Vähän taas tämmöstä tää :D
VastaaPoistaAnnika: Mulla taitavat loppujen lopuksi ne oman pään asettamat standardit olla se kaikkein tiukin juttu...
VastaaPoistaErika:Mä olen kyllä jo vanhempi kuin suurin osa tärkeimmistä päättäjistä. Jos ei ihan presidenttiä lasketa. ;) Ja juu, onhan se totta, että ihmisen arvo on muualla kuin työnteossa, mutta silti välillä nolottaa, kun joku kysyy, mikä ä olen ammatiltani ja osaan vastata, että en mä oikeastaan tiedä. :D Juu 42 vee ja kymppiluokka odottaa...