lauantai 26. lokakuuta 2013





Ja tänään olivat ne kisat. Silakka oli hiukan sormi suussa, mutta innoissaan yleisössä ja hei! Kultaa tuli! Isommalle neidille. Pienempi saa tyytyä toistaiseksi yleisön osaan.

Minulle tulee näistä kisoista aina kovasti nostalginen olo, kun muistelen itseäni pikkiriikkisen isompana voimistelijatyttönä harjoittelemassa ja esiintymässä. Erityisesti mieleen ovat painuneet vuoden 1979 liittojuhlat, punainen jumppapuku, kapulat ja kylmä päivä, jona marssimme läpi vilpoisen Helsingin istumaan Olympiastadionille yrittäen lämmetä edes iskulauseista. Oma esityksemme oli ollut jo aiemmin pallokentällä, mutta kaikesta kylmyydestä huolimatta osallistuminen ihan valtavaa marssiin ja toki myös siihen esitykseen ei taida ihan hevillä unohtua. 

6 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kiitos! Välitin onnittelut. :)

      Poista
  2. Silakkainen näyttää ihan koulutytöltä, vähän liian suurten aikuisten vierellä. Isolle prinsessalle onnittelut, kuin myös ylpeälle äidille :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Ja juu, toi pikkusintti on samaa mallia kuin isosiskonsa, sekin näytti pienenä minikokoiselta isolta tytöltä. ;)

      Poista
  3. Mahtavaa, onnea teidän voimistelijaneitoselle! Meillä on ekat kauden ekat kisat ensi lauantaina, tosin I ei vielä ole kisakokoonpanossa uudessa joukkeessaan, jossa aloitti kesällä. Mutta menossa mukana muuten ihan täysillä :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. :) Kaikenmoinen joukkueessa jumppaaminen on kyllä mukavaa toimintaa ja hyväksi useammassakin kuin yhdessä suhteessa. :) Treeni-intoa tytölle!

      Poista