Reikä has left the building!

Tältä se entinen hieno viritys näyttää nyt. Tiilet ja sanomalehdet lähtivät ja rappaus pääsi tilalle. Ihan kiva kyllä, en varmasti vastusta lämmityskelpoista muuria talvipakkasilla.

Tässä sitten muuri kokonaisuudessaan. Mikään hirmuisen kaunishan tuo ei ole, mutta jos pikkuisen sisustaisi ja laittaisi vaikka Kivi-tuikkuja tuohon luukkujen yläpuolen tasolle tms. Niin ja ehkä joskus sitten voisi vaikka rappauttaa tuon tiilipinnan piiloon. Mutta olkoon nyt mikä on kunhan toimii! Joku mukava lämmittelytuoli tuohon eteen olisi kyllä kiva löytää.

Mummuni on harrastanut kaappiensiivousta ja sieltä on löytynyt kaikenlaista. Hyvänä esimerkkinä nämä vohvelikangaspyyhkeet. Muistaisin, että tuo sinisellä kirjottu, lila pyyhe taitaa olla ihan omien pikku kätösteni työtä... Pitää keksiä, mitä noista tekisi. Tuon kirjavimman (ja ilmeisesti vanhimman) taidan kyllä säästää ihan tuollaisena. Siinä on jotain tosi viehättävää. Noista kahdesta voisi kehitellä jotain pussukoita tms..

Ja vielä huvittava havainto.. meidän lapsella ei ainakaan varpaita palele. ;) Ja tuossa on siis vasta n. puolet neidin sukista. No, ei luulisi loppuvan kesken ainakaan.. Lievää sukkahulluutta havaittavissa. Jostain syystä niitä tulee aina ostettua, jos jossain on edullisia/kivoja ja kun siskoillani ja äidilläni on vähän samaa vikaa, neidin sukkavarasto on melkoinen.

Eipä silti. Tämä ei ole mitenkään ensimmäinen esimerkki asustehupsuudestani. Opiskeluaikana kaverini kyselivät jokusenkin kerran olinko ajatellut perustaa huivikaupan. Laukkujakin on välillä ollut jokunen kappale eikä minulla itsellänikään ole varsinaisesti pulaa sukista.