Huoneessa on hämärää, ikkunasta onneksi vielä kajastaa pikkuisen valoa. Virkatusta matosta on muodostunut oikein mainio lapsennukutuskäsityö. Sitä voi virkkailla vähän huonommassakin valossa ja tuntia pidempään kädet eivät työtä edes kestäisi. Passelisti saa virkattua kerroksen pari. Työn alkuvaiheessa tietekin vähän useamman.Ei haittaa, vaikka välillä laskutkin sekoaisivat, lisäyspaikka löytyy helposti laskemalla tai tutkimalla. Pari iltaa sitten istuin television äärellä ja revin vanhoista lakanoista lisää vaaleaa mattomateriaalia. Sitä kuluu yllättävän paljon ja jostain syystä tuo kankaan repiminen oli äärettömän rauhoittavaa sekin.
Jotenkin tämä työ on hirmuisen terapeuttinen, siihen saa purettua kiukkua ja toisaalta se edistyy käytetyn ajan vähyydestä huolimatta varsin nopeasti. Olen huomannut alkavani suunnitella jo seuraavaa itse virkattua mattoa. Yläaula kaipaisi niin kovasti marianneraidallista ihanuutta jouluksi. No, veikkaan, että se ei tule valmistumaan täksi jouluksi. Olen tyytyväinen, jos makuuhuoneemme saa rittävän ison maton tämän vuoden puolella. Nyt tekeleen halkaisija on enimmillään vähän yli metrin. Vielä on virkattavaa ja lakanoitakin voi joutua kierrätyksestä noutamaan ja iltaisin repimään. Ah autuutta.
Tuo on kyllä kierrätystä parhaimmillaan, terapiakäsityötä tarvittaisiin täälläkin. Kauniita tulee, ja kestäviä, mummo virkkaili näitä myös, ihan tulee lapsuus mieleen :)
VastaaPoistaKauniin näköinen ja sävyinen matto on sulla koukulla. On mukava tehdä käsitöitä kun muu talo hiljenee.
VastaaPoistaHei, mulla on kans mattovirkkuu tuolla nurkassa! Se on nyt vähän jumittunut, kun pitäis repiä lisää kudetta. Jos anoppi tulis käymään, sille se olis terapiaa. Mutta kun meillä on tää sikatauti nyt, ni ei viitsi oikein kutsua. Olen siis ulkoistanut kuteen repimisen, vaikka ihan tykkään siitä.
VastaaPoistaSolveig: Mä olen vain osittainulkoistanut kuteenrepimistä eli osan ostin kyllä tuolta Toikalta. En vain löytänyt sopivan sävyisiä vanhoja kankaita mistään just tähän hätään.
VastaaPoistaMut mä voisin tietty kysäistä omalta anopilta, josko sillä olisi jotain vanhoja varastoja matonkutomuksista jäljellä. Kiitos anoppivinkistä ja paranemisia.
Muille: Kiva kun kävitte. :)
onnea nimppareiden johdosta!
VastaaPoistaKiitos Anna! :)
VastaaPoistaIhanan näköinen matto. Vaikka olen ikäni tehnyt monenlaisia käsitöitä niin en ole koskaan virkannut mitään noin suurta, se on varmasti kivaa. Täytyy hetimiten hankkia tuollainen iso koukku niin saan käyttöä matonkuteille. Kiitos vinkistä:)
VastaaPoistaHyvää, railakasta ja riemukasta nimpparia!!!!!
VastaaPoistaKiitos Minna. :)
VastaaPoistaLotta: Kannattaa hankkia niitä koukkuja jokunen... Mun työni on nyt pakollisella tauolla, koska koukku-perhana päätti katketa. Mut kiva tota kyllä on tehdä. Jos vaikka huomenna löytyisi uusi koukkukin. ;)