Vauvan pinwheel blanket valmistui. Pingottaminen ei välttämättä ole huono ajatus, mutta ehkä samalla, kun saan lanoliinitettua niitä villiksiä. Lähipäivinä, toivottavasti... Hmh. Tuohon peitteeseen meni kolmisen kerää Noro Kureyonia, reilu vyyhti samaa vaaleanpunaista Cascade 220 kuin tytön villapaidassa on ja ehkä 50 g pinkkiä Cascadea. On pehmoinen ja kauniimpi kuin jossain vaiheessa ajattelin. Laiska ihminen ei jaksa raijata tuota alas oikeaan punnitukseen. Se yhtä laiska ei viitsi edes mitata, arvioipa vain, että kevyen pingotuksen jälkeen tuo on paltiarallaa metrin halkaisijaltaan.
Samaa vauhtia neiti sai kauppapipon Elannin alpakasta. (kiitos Anna). Malli Jatan erinomainen Mariomyssy, vaihdoin puikot pienemmiksi ja sain tuohon n. 50 senttiseen kupoliin sopivan koon sillä muutoksella. Käyttäjä ihastui ja tekijä tuli onnelliseksi. Lankaa meni n 50 g yhteensä. Harmi, että ei ole tullut laskettua tämän syksyn ja talven aikana tuhottua lankamäärää. Se kun ei ole kovin pieni... Puoliakaan tekeleistäni en ole edes kuvannut, saati blogannut. Ihan mukavaa saada aikaiseksi ja on tuo lankavarastokin vähän sentään kutistunut. Joskin tunnustan ostaneeni aika moneen projektiin uutta lankaa, kun varastosta ei vain ole löytynyt sopivaa. Toisaalta sohvaan on luultavasti kulunut melkoinen kuoppa takapuoleni kohdalle, mutta omaa jaksamista on auttanut paljon se, että olen sentään jotain kyennyt tekemään huonolta ololtani.
Ja jotta en antaisi itsestäni liian suurpiirteistä kuvaa, kerronpa samalla vaihtaneeni silityslautaan uuden päällisen, koska entinen (sinistä unikkoa) riiteli niin tarmokkaasti pöllöjen kanssa. Gudrunilta löytyi pöllöille paljon paremmin sopiva seuralainen. Joulukoristeet kuvittelin jo poistaneeni vahvuudesta. Juu, alakerrasta kyllä, ylhäällä ne ovat kyllä edelleen iloisesti levällään. Nuo Lovin possut ovat kyllä niin somia, että en taida raaskia nitä vielä hetkeen piilottaa. Ja muutenkin, eikös se joulu lopu vasta Nuutin päivänä, milloin tuo sitten lieneekään..?
No nyt olet laittanut puikot heilumaan ;O
VastaaPoistaUpea peitto tuli vauvalle!!! Myös isosisko sai kivan pipon. Tykkään itekin tuosta Mario-mallista.
Ja äidille silmäniloa silityspuuhiin.
Kauhee vauhti sulla (tai ainakin sun puikoilla!) on ollut päällä ja tosi kiva että oot saanut lankoja hyvään käyttöön.
VastaaPoistaIhana peitto, raikkaat raidat.
VastaaPoistaNuutin päivä on 13.1. Yhdet possut paljon vaikuta. Meillä on vielä kaikki. Joutaisivat kyllä jo pois.
Minna: Mä kudon varastoon, jos taas syynytyksen jälkeen pettä ranne. ;) Toistaiseksi ei ole vielä alkanut ainakaan kyllästyttää, päinvastoin. JA se vasta kiva on, jos varastokutoo "turhaan" ja ranne ei sittenkään tulehdu.
VastaaPoistaAnna: Saat kyllä isot osakiitokset. Jostain syystä noista sun langoistasi on tullut sellainen olo, että pitäähän ne hyödyntää, että et turhaan moisia lähetellyt. ;)
Jona: Kiitos. Eli ensi viikolla sit yläkerrastakin tondet mäjelle. Ne possut kyllä saattavat jäädä kevätkoristeiksikin. Ne on niin somia...
Varastokutominen kuulostaa kivalle!!! Kun kutoo etukäteen ei sitten ranne kipeydykkään... vähän kuin sateenvarjo mukana eikä sitten sadakkaan ;O) Huippukivaa.
VastaaPoista...sisäinen varastokutoja on hyvä juttu, sillä lapset venyy mittaa joka vuosi ihan ykskax. Juomasin juuri, että on se aika keväästä kun pitää käydä vaatteet läpi ja pakata liian pienet pois ;O)
Pitää toivoa, että tehoaisi niinkuin ennaltaehkäisevästi. ;) Mä en kyllä edes yritä tehdä tolle rikkaruohokasvuiselle kamalasti etukäteen mitään. Neiti on perinyt vähän turhan hyvin äitinsä kasvugeenit... Mut juu, kaapista saa kyllä tyhjätä tavaraa ihan alvariinsa.
VastaaPoistaPeitto on vallan hurmaava, ja tuo uusi silityslaudan päällinen ihanan värikäs. Joskus ne on ne pienet yksityiskohdat mitkä ilahduttaa eniten :)
VastaaPoistaVoi hitsin hitsi tuo peitto on upea!
VastaaPoistaMun on nyt opeteltava kyl muutakin kuin iänikuisia sukkia ja peruspipoja. No onhan ne villahousut työn alla, mutta.. yhden kivan palmikkoneulepipan ohjeen löysin ja siihen voisi tuhota lankoja.
Jotenkin se mun neuloosi alkoi helpottamaan, kevätkausi on varmaan tosi hiljainen neulomisrintamalla. Syksyllä taas jatkuu.
Jaksamisia :)
Inka.: Juu, yllättävän pienistä jutuista se ilo joskus irtoaa. :)
VastaaPoistaRuusuLiisa: Viileämpään aikaan mullakin suurimmat neuleintoilut tahtovat osua. Kesällä ei oikein etenkään villaa jaksa kamalasti käsitellä. Palmikkoneulepipa kuulostaa kyllä hyvältä neuloosinpurkukohteelta. :)