Kyllästyin kihnuttaman puisesta pöydästä irti puuroa ja kuivunutta kiisseliä... Periaatteessa olen lievästi henkisesti allerginen vahakankaille, mutta totesin, että vahakangas Marimekon Lappuliisasta ei ole oikeastaan vahakangastakaan, koska kuosi on niin kaunis. Jotta ilmoitus miehelle äkillisestä tarpeesta ja uusi liina laskeutui jo illaksi pöydälle. Ihana on!
Voi, ompas sulla kiva blogi, niin lämminhenkinen ja kotoisa!!!
VastaaPoistaTon vahakankaan minäkin voisin ottaa, entiselle valkoiselle ruokapöydälle;)
Kitos Annu. :) Kiva, kun kävit ja kuittasit.
VastaaPoistaOn, kaunis, jee! Mä tykkään niistä purnukoista kans, haaveilin semmosesta purnukka-kankaasta keittiönpöydälle, mut se sit taas vaatis purnukkaverhon :) Saas nähdä, saanko vastustettua tuota lappuliisa-kuosia, alkaa nuo sormiruokailut kuitenki vuoden sisään, joten kangasliinat täytyy viikata siks aikaa kaappiin..
VastaaPoistaOi, se purnukka on kans tosi ihana kangas. Edelliseen asuntoon haaveilin sitä verhoiksi. :)
VastaaPoista