Kaverisynttäritkin tuli vihdoin juhlittua. Pakko tunnustaa, että itseäni jännitti ihan mahdottomasti, eikä vähiten se, pysymmekö terveinä nin pitkään, että juhlat saadaan järjestettyä. No, pysyimme tällä kertaa. Kolminkertainen eläköönhuuto sille. Juhlissa oli mukavaa, askartelut tuntuivat innostavan, kasvomaalaukset kelpasivat ja kakkukin oli kuulemma komea. Hillittömimmät naurunpyrskähdykset keräsi aarre, joka sai lapset epäilemään mielenterveyttäni... Se kun oli kääritty aika moneen paperiin, joita sitten lapset repivät innolla irti. Pienet asiat tuntuvat olevan hauskimpia. Minä sain onneksi järjestely- ja silakanhoitoapua, mutta kyllä silti osaa ihmistä väsyttää. Aika rankkaa hommaa pitää kahdeksan 3-8 -vuotiasta tyytyväisinä ja puuhaamassa. Ei se näin rankalta tuntunut silloin kerhontätiaikoina. Lienen tulossa vanhaksi...
Kakku on kyllä tosi ihana!
VastaaPoistaVaikka kaverisynttärit on "rankkoja" järjestää, palkitsee sankarin hyvä mieli ja hymy koko homman :O)
Onnea Päivän Prinsessalle!
Kakku oli kyllä melkoisen tyttömäistä mallia. :D Neiti kun halusi bileet prinsessa ja merirosvo -teemoilla ja en minä nyt ihan kurkunleikkaajien saarta viitsinyt järjestää. ;) Joten tehtiin sitten prinsessakakku.
VastaaPoista