perjantai 2. elokuuta 2013

Retkuilua

Tänään meidän oikeastaan piti vain käväistä pikaisesti lähikunnan vilkkaalla torilla, mutta jotekin päädyimme suorittamaan jonkinmoisen tour de etelä-Pirkanmaan. Eväitä (ja jäätelöitä) söimme toreilla ja poikkesimme (tietenkin) parille leikkikentälle. Aina pitää. Uimarantojakin katselimme, tosin ihan rannalta vain, koska vaikka ei ollut varsinaisesti kylmä, ei ollut lämminkään. Lopuksi etsimme vielä ruokapaikan ja tällä kertaa saimme ihan syömiskelpoista ruokaakin.

Jotenkin tuo ruokapaikan löytäminen alkaa ihan oikeasti olla työn ja tuskan takana. Siis jos ei halua syödä ensiksikään lihaa, ei hampurilaisia, pitsaa, ranskalaisia tms. pikaruoan puolelle putoavaa tai ei suostu menemään ABC:lle. Nytkin päätin olla tyytyväinen saadessani edes kreikkalaista salaattia. Se on kyllä hyvää, mutta aina välillä tekisi mieli syödä ravintolassa ihan kunnollinen ruoka-annos. Siis sellainen ravintoympyrän eri aineksia sisältävä, mutta kasviksista valmistettu. Pitänee vain nöyrästi ajella isompiin kaupunkeihin ja todeta, että kunnon kasvisruoan saaminen on edelleen pikkupaikoissa mahdotonta. Nykyään sentään saa muutakin kuin lämmitettyjä pakastevihanneksia vihersalaatin seurana, onhan sekin jotain. Välillä olen kyllä mittaillut etuhampaitani,josko ne ovat alkaneet kasvaa kaikesta pupunruoan rouskuttamisesta.

Ai niin, tuo ylin kuva. Löysin sieltä torilta, josta koko retkiajatus lähti. Se on suklaaminttu. Se tuoksuu ihanasti suklaalle ja maistuu kuulemma minttusuklaalle. Maltan tuskin odottaa. Sopisikohan se kukkapenkkiin suklaakosmoksen seuraksi?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti