maanantai 14. lokakuuta 2013

Kirjontoja

Ihastelin joskus anoppilassa kauniita tyynyjä ja yllättäen sainkin ne lahjaksi. Nuo ovat kyllä sievät, anopin käsin kirjomat. En minä tosin vielä raaski niitä jokapäiväiseen kättöön ottaa. Kuitenkin joku kävisi pyyhkimässä ketsuppisen naamansa tuollaiseen ja pesemistä tyynyt eivät oikein taida sietää. Jouluksi ajattelin ne kuitenkin laittaa esille, joten tämän joulun värimaailma taitaa olla taas aika vaalea.



Itse olen ihastellut Muhun käsitöitä ja kun sitä kirjoneulekirjaa ei ollut saatavilla, tilasin sitten opuksen, jossa on ohjeet Muhun kirjontaan. Ovat nuo kyllä kauniita. Haaveilen villakangastakista, joka olisi koristeltu vaikkapa tuollaisilla ihanilla mansikoilla. Toisaalta joudun tunnustamaan, että kirjonta ei ole välttämättä se käsityön muoto, joka sujuu minulta kitkattomimmin. Mutta ehkä senkin voisi oppia.

6 kommenttia:

  1. Kauniita ovat. Kyllä nuo varmaan käsinpesun villapesuaineella kestäisivät, luulen... Mutta parempi varmaan odottaa tahmatassuvaiheen ohi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, ehkä ne varovaisen käsinpesun sietäisivät, mutta yritän välttää mahdollisimman pitkään. Noilla on sen verran ikää, että lankojen värinpitävyydestä ei ole varmuutta.

      Poista
  2. Ihanat tyynyt! Minuun on iskenyt hillitön kirjailukärpänen, yhtään pistoa en vielä ole saanut aikaiseksi mutta suunnitelmia on senkin edestä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän sama vika. Hirmu into olisi kirjoa, mutta työt ovat edelleen vain aloittamista vaille valmiita. ;)

      Poista
  3. Taitava anoppi sulla! Ja vielä kiltti, kun raski antaa tuollaiset pois.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anoppi on sellainen superkäsityöharrastaja. Tykkää ja osaa tehdä kaikenlaista ja sit niistä irtoaa lahjoituksina lasten perheisiin kaikenlaisia ihanuuksia. :)

      Poista