sunnuntai 13. huhtikuuta 2014


Palmusunnuntai. Vitsoja, suklaata ja hirmuista jännitystä päivän ajan. Melkein pahempaa kuin jouluna. Mutta selvittiin ja osa palkiomunista jäi syömättä, mikä ennakoi toivon mukaan ainakin vähän vähäisempiä vatsannipistyksiä.Pienempi neito tosin on edelleen sellaisilla kierroksilla, että unista on turha haaveillakaan. Huom. muuten pikkunoidan hienot Frida Kahlo -vaikutteiset kulmakarvat. Ne tehtiin neidin innokkalla siunauksella.

Jotenkin lasten into on ihan hellyyttävä katseltavaa. Minä en lapsen virponut kuin korkeintaan vanhemmat ja isovanhemmat. Kovin varhaisesta en heitäkään. Hämessä virpomisperinne ei ollut kovin voimissaan vielä tuohon aikaan, jos suvussa ei ollut karjailaisia juuria. Niin ja silloin palkkionkin sai oikeasti vasta pääsiäisenä. Jotta virvottiin vain niitä, joilta sen palkkion pääsi helposti myös lunastamaan.

8 kommenttia:

  1. Me virvottiin, muttei pukeuduttu. Tämä taisi olla ensimmäinen vuosi kun tytöt menivät itse keskenään (okei, vähän katsoin päältä). On me viety kummeille ja mummille aiemminkin, ja puettu pikkunoidiksi, mutta nyt se oli niistä itsestä lähtöisin. Ja näytti omevan hauskaa! Mustakin oli hauskaa nähdä, miten ne toimivat jännittävässä tilanteessa vieraampien aikuisten kanssa. Hyvin toimivat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äkkiä nuo kasvavat ja alkavat pärjätä. Meillä neiti kävi viime vuonna ekaa kertaa itsekseen ioman aikuista mukana. Hyvin oli sujunut jo silloin. :)

      Poista
  2. Voi tota pientä Silakkaa! Suloisin noita ikinä♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se aika söpö. Ja jostain syystä nuo kulmakarvat saivat terävän puolen muutenkin esiin. ;)

      Poista
  3. Meidän lapset ei tänä vuonna enää halunneet virpomaan. Huh ja helpotus! Eikä he tahdo enää askarrellakaan, joten minäkin käytän askarteluun kuluvan ajan mielummin puutarhassa. Jos sentään ruohoa kylväisin. Mukavaa pääsiäisen odotusta!!

    VastaaPoista
  4. Pelkään pahoin, että meillä ei hetkeen ole toivoa tuon homman loppumisesta. Askartelu nyt ei niin houkuta, mutta aina jos on tilaisuus pukeutua rooliasuun, teatterikeholainen kyllä pukeutuu. Ja välillä muutenkin. ;) Mulle on täysin käsittämätöntä, että jonkun lapset eivät haluaisi naamioitua, kun noi omat lumputtavat aina tilaisuuden tulle ts. melkein päivittäin. ;D Mukavaa pääsiäisen odotusta teillekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa, että teidän lapset tykkää pukeutua! Roolileikit on niin kivoja ja omatekoiset asuyhdistelmät niitä suloisempia! Meidän ekaluokkalainen on tosi tarkka miten pukeutuu kouluun yms. ja kommentoi kyselyihini "mä en ainakaan lähe virpomaan, kun siinä pitää pukeutua johonkin typerään asuun". :O) Tarkka poika!

      Poista
    2. Mut on se helpompaa noin, kun ei joudu vannomaan, vakuuttamaan ja lopulta ärähtämään, että on joku raja, missä vaatteissa voi mennä esim. virpomaan kylmällä ilmalla. Tai kouluun... ;)

      Poista