Enpä ole ikinä tiennytkään, mitä tapahtuu, kun hajamielisyksissään unohtaa gerberan maljakkoon kuivumaan. No, tässäpä näitä tuloksia. Gerbera lienee samaa sukua voikukkien kanssa, ainakin siemennystavasta päätellen. Ihania... Joskin lentäväisiä. Kuvan joutui ottamaan kirjaimellisesti henkeään pidätellen.
Lauantaina teimme vaihteeksi kirppisretkenkin. Tällä kertaa tutulle hyväntekeväisyyskirppikselle. Sille, josta nuorempana ostin melkein koko puvustoni. Oli löytöjen päivä. Löysin ihanan luumun sävyisen lasilautasen ja lisää hahtuvia eli Rörstrandin vanhoja kahvikuppeja. Neljä kuppiparia on ehjiä ja laipälautasellisiakin. Pienet kahvitukset noillakin voi halutessaan järjestää. Kakkulapio päätynee samaan kattaukseen, kuin myös tuo ihan ohuenohuesta langasta jonkun virkkaama liina. Oi mitä kauneutta...
Ja vielä pakollinen harmaat laukut -postaus. Olen niin mieltynyt noihin harmaisiin kapsäkkeihin. Ja uusi olkalaukkuni sopi niiden seuraksi täydellisesti. Jossain vaiheessa noiden laukkujen pitäisi kiivetä yläkertaan, mutta ei ihan vielä. Niitä on mukava katsella, vaikka säilytyspaikka sohvan vierellä ei erityisen järkevä ole.
Kiva laukku! Ompelitko sen itse?
VastaaPoistaSateenkaari ja tuplat näyttää kauniilta. Ihanaa väriloistoa harmaan keskellä.
Taas saan olla kade sun löydöistä kirpparilta. Etkös kertoisi mistä ne löysit? ;O)
Ei, kyllä mä jouduin hyödyntämään Globe Hopen tekijöitä laukun suhteen.
VastaaPoistaMä aina välillä käyn Toijalan kirppiksillä ja joskus sattu jotain kivaa kohdalle. Ei silti läheskään aina... Mutta etsiminen ja pönkiminenhän on jo puolet riemusta. Ei sen niin väliä ole, vaikkei aina löytyisikään.
Laukku on kyllä tosi kiva!
VastaaPoistaToijalasta tekeekin parempia löytöjä kuin Kylmäkoskelta. Minä ainakin ;O)
Onnea Onnea neitokaiselle!!!