Lapsi kävi juhlien aamuna kukkakaupassa ostoksilla ja valitsi itse kukat ja niiden määrät. Isi pääsi vain maksajan osaan. Olin tosi liikuttunut, varsinkin, kun neiti oli valinnut suosikkiruusujani eli miniruusuja. Minulle tulee niistä aina mieleen talvella edesmennyt vaarini, joka toi meille sisaruksille aina syntymäpäiväkukkasiksi miniruusuja, kun olimme pieniä.
Syysleimu tiputti maljakkoon laittautuessaan kukan pöydälle. Minä en pidä vaaleanpunaisesta erityisemmin. Paitsi kukkasissa. Kukissa kaikki värit ovat kauniita. Samoin tuo kukan terälehtien hauraus jaksaa ihastuttaa aina yhtä paljon.
Ja lopuksi vielä tarjolle suklaakakkua. Maidotonta ja luontaisesti gluteenitonta ja kielen vievää... Koristeena vielä kurkkuyrtin kukkia. Kurkkuyrtti on aika hirveä kasvi, pistelevä ja leviäväinen, mutta noiden kukkien takia annan kaiken muun anteeksi. Tuota sinistä kauniimpaa harvoin näkee. No, ehkä lemmikissä...Mutta nyt olen siis täyttänyt 40. Tuntuuko mitenkään erilaiselta? Ei edelleenkään. Luojan kiitos en kuulu ikäkriiseilevien joukkoon. Toisaalta olisi varmaan paljon helpompaa, jos olisi muita kriisejä ja suruja niin vähän, että jaksaisi hermoilla vuosien karttumisesta. ;)
Onnea Kati!!!!
VastaaPoistaIhana ajatus ostaa kukkia lahjaksi! Suklaakakkukin näyttää herkulliselta. Täytyykin "tilata" leipomuksia Meiräm Miäheltä. Minä sitten siivoan sotkut ;OD ja nautin herkuista.
Meillä on tumman ruskea pönttöuuni. Vaikka ruskea on ihan ok, ei väri uuniin sovi. Minäkin voisin maalata sen uudestaan. Kiitti maalinpoistovinkistä (peukalo sojottaa keskellä kämmentä ja kohti taivasta)!
Kiitoskiitos. :)
VastaaPoistaToi speedheater on muuten ihan loistoväline yleensäkin, jos pitää maalia poistaa. Mut jos sitä ei ole taloudessa, kuumailmapuhallinkin kyllä toimii ja on aika paljon edukkaampi. ;)