Aleraivoa

Vihdoin tajuan ymmärtäväni ihmisiä, jotka saavat hepulit alennusmyynneissä ja alkavat tapella tuotteista. Minä olisin varmaan tänään ollut valmis pieneen pystypainiin, jos siihen olisi tarjoutunut tilaisuus.  Löysin nimittäin tuonne yläkerran aulaan verhot, ihan täydelliset ja vielä edullisesti. Ja sitten nettikauppa pyki. Oikein kunnolla. En päässyt maksamaan ja harmi kasvoi tunti tunnilta. Lopulta tein tilauksen sähköpostiin enkä malttanut olla ilkeilemättä siinä vähän. Ja voi että nyt harmittaa... Onhan minulla toki oikeus harmistua ja ärsyyntyä, mutta silti. Kun kyse on vain verhoista. (Okei. Olisin minä tietty halunnut katsella vaatteitakin samaisesta kaupasta, mutta sekin sitten oli unohdettava). Jotta hullut päivät, vielä muutama kymmenen vuotta ja hier ai kam, kävelykeppi tanassa tappelemaan. Olkaatten siis varoitetut...