Viikon aikana...

Viikko vierähti. Satoi lunta, sataa vettä, olimme ulkona, rakensimme lumiakan ja -linnan. Joutsenetkin lopulta lähtivät. Mies otti ruuvinvääntimen käteen ja maatuskahylly kiipesi pikkuisen korkeammalle, että pikkulipasto mahtui sen alle. Nyt lipaston päällipuoli on enemmän kuin täynnä. Joku päivä vielä karsin... 

Eteiseen saimme lisää naulakkotilaa, kun Wavet pääsivät seinälle. Jotenkin koko tila avartui taas lisää muutoksen myötä. Minä tykkään. Nuo vaneripaneelit ja niiden listoitukset kun vielä saadaan ojennukseen, eteinen näyttää ihan kohtuulliselta. Tosin ensi kesänä haluaisin maalata lattian ja listat. Edelleen haavena olisi se vinoruudutus. Katsotaan miten onnistuu.

Niin ja huom. Tuo vaaleanpunainen rasia lipaston päällä on nti eskarilaisen ihan itse ideoima ja toteuttama. Munakennoista ja kukkien silkkipaperikääreestä saa tosiaankin kaikenlaista. Meillä ei näytä kovin jouluiselta. On toki jouluvaloja, -tähtiä, -kynttelikköjä... Vaan kun puuttuu se tärkein, kunnon talvimaisema, kinokset ja pikkupakkanen. Ei löydy joulumieltä, ei millään...

On meillä silti pakolliset hoidettu. Kortit ovat postissa, lahjoja hankittu ja paketoitu... Ehkä se joulu tulee vielä korvienkin väliin. Lapsi hehkuttaa onneksi sitten minunkin edestäni. Sen voimin jaksaa noita joulujuttuja yrittää saada aikaiseksi. Ovat ne ainakin jollekulle hyvin tärkeitä asioita.