keskiviikko 7. elokuuta 2013

Minulla on hiukan tuollainen osaisinpa päättää -olotila tällä hetkellä. Nyt en voi tarkemmin dilemmaani eritellä, mutta sen verran voin valaista, että se liittyy blogimainontaan. Hyvä juttu or not hyvä juttu, enpä osaa päättää.

Remontointien esittelemisen suhteen tilanne on vähän hassu. Mies on tehnyt ihan mahdottomasti kaikenlaista pientä, mutta aika vähän siitä on sellaista, joka olisi erityisen näyttävää dokumentoitavaa kuvallisesti. Tässä kuitenkin yksi nurkka kellarista. Tänään armaani vaihtoi lahoneet tukipuut rappusten alta ja sitä ennen vei sieltä pois kasan piikkausjätettä. Nyt voimme taas laskeutua turvallisesti rappusia ja nurkkaan tuli lisätilaa polttopuille. Sitä talouden puunkulutuksella tottavieköön tarvitaankin.

Olen vaihteeksi ihmetellyt ihmisten asennetta ja käytöstapojen puutetta. Jos joku ilmoittaa haluavansa ostaa jonkin kauppaamani tavaran fb-kirppiksellä ja vieläpä ilmoittaa ajan, mikä hänelle sopii, mutta jättää ihan tyynesti tulematta, niin minä en oikein kykene ymmärtämään. Ilmeisesti se, että yrität päästä ylimääräisestä ryönästä eroon tarkoittaa sitä, että pitää ymmärtää, että silloin olet perustanut jonkinmoisen päivystyspisteen, jossa odottelet, josko joku suvaitsisi jonain päivänä saapua ostoksille. No, koska tämänkertainen henkilö ei saapunut eikä ilmoittanut mitään syytä saapumattomuudelleen, laitoin tavarat uusiksi myyntiin. Mutta kyllä jaksaa ihmetyttää... 

10 kommenttia:

  1. Totta joka sana!!!
    Valitettavasti ahkeruus ei aina kuvissa näy! (((meilläkin vaari ahertaa työn kimpussa, kuin pieni eläin...vaan se jotenkin jää kaiken muun dokumentoitavan jalkoihin)))
    Olen ajatellut, että se on """elämän laki"""
    tuo toinen juttu ei ole mulle tuttu kun en naamakirjaan kuulu...
    Olen aina sanonut, ettei mun aika/äly/lahjat/eikä ikä riitä moiseen...
    Siti: Mukavaa tulevaa viikonloppua sinne!
    tuksu-mummeli

    VastaaPoista
  2. Samanmoista nettikirppiskäyttäytymistä mieheni on harmitellut viime aikoina. Että yhteyttä vois pitää, ja jos tuleekin katumapäälle niin olis kohteliasta ilmoittaa ja pahoitella sen sijaan että vain katoaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanohan muuta. Vähän tulee omituinen olotila tuollaisesta käytöksestä.

      Poista
  3. Niinku oot varmaan juuri sieltä FB:stäkin huomannu, että mua on välillä tässä kismittänyt muutenkin ihmisten ihmeellinen piittaamattomuus ja se, ettei sovituista asioista pidetä kiinni. Se kun tuntuu olevan liian monessa tilanteessa enemmän sääntö kuin poikkeus.

    Blogimainonnan suhteen voisin ehkä auttaa pohdinnassa, jos haluat? Laita mulle viestiä, jos :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, huomattu on. People are strange jne... Laitoin viestiä. ;)

      Poista
  4. Ihmiset jostka luistavat sovituista asioita ilmoittelematta ovat tympeitä.

    Mööteissämme olemme muutamia kertoja pohtineet blogimainontaa ja -yhteistyökuvioita. Monesti blogit tuntuvat menevän "pilalle" kun yhteistyötä alkaa ryysiä joka postauksesta silmille. Vähän jää se blogin alkuperäinen teema ja idea taka-alalle kun esitellään kippoa, kannua ja mekkoa, joita on lahjaksi saatu. Samoin jos mainostettavat asiat eivät sovi blogin teemaan ollenkaan. Toki jos omalla blogilla on jokin tietty päämäärä, mainota ja yhteistyö voi edesauttaa tavoitteen saavuttamisessa. Ja ymmärrän täysin että se on houkuttelevaa, jos saa rahaa tai muita hyödykkeitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, jotenkin toi mainonta on vähän lipsunut käsistä. Ei mulle siis olisi luvassa mitään valtaisia lahjavuoria mainsotettavaksi, eikä se oikeastaan olisikaan se puoli, mikä tuossa yhteistyökuviossa olisi se positiivinen juttu. Mutta kun en osaa sanoa onko se positiivinen isompaa kuin mainostilan luovuttaminen. Hankalaa...

      Poista
  5. Voi kun siellä ollaan ahkeria! Minä taasen olen ollut kaikkea muuta! :/ No, jos viikonloppuna.

    Hei mullekin on käynyt noin Fb-kirppiksen kanssa. Olen meidän paikallisessa kirppariryhmässä ja pääasiallisesti se on mennyt hyvin; olen myynyt varmaan yli kymmenen kertaa onnistuneesti ja ostanut kerran. Kaksi kertaa on käynyt niin, että ostajan kanssa on vellottu ja vellottu, että koska hän hakee ja lopulta ei ole enää vastannut viesteihin. Tympeää tuollainen. Lisäksi minua risoo niissä ilmoituksissa ne, jotka varaavat kaiken mahdollisen ja sitten miettivät ja miettivät, haluavatko kuitenkaan. Argh! Mutta siis, pääasiallisesti olen ollut tyytyväinen, vaikka juuri tuo ostajien kyttääminen oven taakse onkin vähän äsyttävää. Se etu kuitenkin oman alueen kirpparista on, että haku yleensä onnistuu aika hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tai siis mies on ollut ahkera. On se onni, että joku perheestä. ;)

      Jotenkin tuntuu, että internet laukoo vähän joka suhteessa ihmisistä piileviä huonoja puolia normaalieämää helpommin esiin. Kaipa se varauksen kirjoittaminen on turhan helppoa, vaikka ei olisikaan ihan varma. Ja se, että hyvin voi vain deletoida ne jonkun epämääräisen internet-ihmisen kyselyviestit...

      Poista