Kun ei oikein irtoa eikä ehdikään. Kovasti huvittaisi kirjoitella blogiin kaikenmoista, mutta jotenkin kuvat jäävät ottamatta, kutimet ovat päättelyä odottamassa, ruoka tulee hotkittua ennen kameran esiin kaivamista, sisustuskuvat vaatisivat kunnon siivousinspiraatiota ja hetkelliset vapaa-ajat lapsen nukkuessa tulee hyödynnettyä lähinnä täydessä koomassa sohvalla. Mikä lie kevätväsymys yllättänyt, kun kaikki tuntuu väsyttävän. Etenkin ulkoilu. Syyttävä sormi osoittaa aika vahvasti siite- ja katupölyn suuntaan. Milläköhän sitä saisi itsensä vaihteeksi hereille?
Mutta minä siis kyllä ulkoilen, kokkaan, teen käsitöitä ja luenkin vähän, mutta enpä jaksa dokumentoida tekemisiäni kovin aktiivisesti. Yritän löytää jostain kadonneen innon. Kaipa se kevään edistyessä palautuu.
Katupöly tuntuu ainakin multa vievän hengen, kirjaimellisesti. Odotan aikaa jälkeen harja-autojen!
VastaaPoistaJa toivottavasti sellaisten harja-autojen, joissa on vesisäiliö liitännäisenä... Viime keväänä täällä putsailtiin varsin yleisesti keskustan katuja lehtipuhaltimilla ja oikeasti oli henki lähteä niiden mustien tornadojen keskellä pujotellessa.
PoistaMie niin tiiän tuon fiiliksen! Kyl se inspis tulee taas... Tsemppiaatoksia siulle!
VastaaPoistaKiitos. Kaipa se vähitellen... Itse kullekin. ;)
PoistaMinäkin just aamun uutisia lukiessani mietin, että voi voi. Katupölyn tuntee, vaikka ei ole taipumuksia astmaan tms. Tsemppiä ja kevätintoa! Kyllä se jossain vaiheessa tulee!
VastaaPoistaToivotaan parasta. Ja myös pölyn häviämistä kaikkia kiusaamasta.
PoistaSama vika (miinuskatupöly, kun en edes häävisti ulkoile).
VastaaPoista"Kadonneen innon metsästäjät"
Uusin Indiana Jones... ;)
PoistaIloa ja intoa odotellessa toivottelen voimia arkeen.
VastaaPoistaKiitän! :)
PoistaBlogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista