Hmm... Pitäisi ehkä vaihtaa blogin nimeksi kirahvilan jouluklisheet. :D No ei, lumitähdet ovat minun suosikkiaskartelujani joulun aikaan. Tunnustan leikkeleväni niitä muutenkin ihan vain huvin vuoksi. Mitä ilmavampia tulee, sen parempi. Tänään leikkasimme tytön kanssa yhdessä. Neidin taidot ovat kehittyneet ihan hurjasti vuoden aikana ja kehittyivät itse asiassa tämän kertaisen askartelunkin kuluessa. Hän leikkasi ihan valtavan hienoja hiutaleita. Oli mukavaa.
Ai niin, kuva kakkonen on otettu pienemmän neidin vaatimuksesta. Koivun kylki oli jäätynyt kauniille kiteille ja siitä piti kuulemma saada kuva. Kun en ihan heti ymmärtänyt, assarin volyymi nousi aika uhkaavasti. Hmpfh... Se siitä äidin omasta harrastuksesta. ;)
Upeita kuvia ja hiutaleita! Mä en saa enää meidän naperoita hiutaleita leikkaamaan, joten hiutaleton talvi on tulossa meidän ikkunoihin :O) Hurraan salaa, kun ei seuraavassa ikkunanpesussa tarvi raaputella yhtään teippipalaa irti!
VastaaPoistaSe teippien irroittaminen on kyllä melkoista... Väittävät, että nuo pysyisivät maidolla. Joskus voisi yrittää muistaa kokeilla. :)
PoistaHienoja ovat. Mie teen aina semmoisia kovin ronskin näköisiä hiutaleita. Työkaveri oli tehnyt aivan upeita, monisakaraisia hiutaleita silkkipaperista osaston koristeeksi. Niitä haluaisin oppia. Tavallisesta paperista tehtyjä hiutaleita tykkään käsitellä niin, että kostutan liimalla ja uitan suola-hopeahileseoksessa. Annetaan kuivua ja sitten ripustetaan siimaan tai vaaleaan lankaan roikumaan peräkkäin ja roikkumaan ikkunaan pitkittäin :)
VastaaPoistaTuollaiset bling-bling -mallit voisivat kyllä olla neidin mieleen. Kaikki kimaltava on nyt ihan huippua... Pitääkin kokiella, kiitos vinkistä.
PoistaKauniita hiutaleita todellakin! Assarillasi on jo nuorena kovasti silmää luonnon kauneudelle, äitiinsä näköjään tullut. :)
VastaaPoistaKiitos ja juu, assarilla on silmää ja myös kykyä ilmaista mitä tahtoo melkoisen voimallisesti. :D
Poista