Tänään oli sitten ohjelmassa piparien koristelua. Se onkin aina melkoisen tarkkaa touhua. Pitää miettiä sopivat karkit, käydä ostamassa ne kaupasta ja vihdoin koristella, koristella ja koristella. Apulaiseni on hyvin innokas, Etenkin tuon suunnittelun ja karkinostamisen alalla. Minä sain hiukan sormenheristelyä, kun käytin liikaa punaisia karkkeja. Mutta ne olivat ainoa sopivat nenät pikkuiseille pelleille, joita tänä vuonna tuli tehtyä tosi monta... ;)
Viime yönä katselin Gaimanin Tähtisumuun perustuvaa elokuvaa ja sain vihdoin säärystimeni valmiiksi. Koko päivän sain nauttia lämpimistä sääristä ja erityisesti nilkoista. Ihana tunne, näin vanhana kun nivelet yrittävät kolotella. Lanka on Päivin kudepuodista joskus tilaamaani hyvin edullista sukkalankaa, jota meni vähän vajaa vyyhti (eli hiukan alle 100 g) per säärystin. Puikkokoko ol jotain 3,5 luokkaa. Tuo kennoneule on tosi yksinkertaista, mutta se avautuu näissä tosi kauniisti.
Seuraavaksi onkin ohjelmassa pakkopullaa eli kudon Silakalle parit tumput laatikon pohjalta kaivelemistani Cascade 220 jämistä.
Mahtavia pipareita! Olipa kiva itsekin osata, pitäisi varmaan harjoitella enemmän. Kennoneule sopii tosi kivasti säärystimiin ja on varmasti lämmin.
VastaaPoistaMä luulen, että mun koulutustaustastani saattaa olla apua myös piapreiden koristamisessa. ;) Mutta juu, treenaamalla oppii. SIis kiitos, piti sanomani.
PoistaÄäks, miten paljon tekee nyt mieli haukata noilta pelleiltä pää :D
VastaaPoistaLuulin, että oon ainut, jolla kolottaa niveliä. XD
Kamalan julmia mielitekoja sulla pieniä pelevauvoja kohtaan!!!!! ;) Ja eiköhän meitä nivelongelmaisia saata löytyä jokunen lisääkin... Mut säärystimistä ja ranteenlämmitimistä on kyllä oikeasti melko paljon iloa.
PoistaOi! noi piparit meinaan!
VastaaPoistaSäärystimet on kanssa hienot. Ja tarpeelliset. Ite nukuin viime yön säärystimet jalassa kun sääriä pakotti.
Jep, säärystimet ovat kyllä ihan taivaallisen ihana keksintö. :) Pitänee kutoa toisetkin...
Poista