Kurkin tänään takapihalta ikkunoista sisään. Joskus on hauska katsoa, mitä naapurit meiltä näkevät. Kastelukannun, kaatuneen amarylliksen, hyvin perinteisen kynttelikön noin aluksi ainakin. Niin ja himmelin, jättimäisen himmelin... Ikkunoista kurkkiminen on mukavaa, ei teitenkään sellainen kurkkiminen, että jäisi tuijottamaan häpeämättä sisään, mutta sellainen pikainen silmäys, kukat ikkunalaudalla, valaisimet ja verhot. Niiden perusteella on mukava jäädä miettimään millaisia ihmisiä valaistun ikkunan takana aikaansa viettää.
Vähän samanlaista ikkunakurkistelua on myös blogien lukeminen. Välähduksia elämästä jostain tietystä kulmasta katsoen, verhot juuri sen verran auki kuin kirjoittaja itse näkee parhaaksi ne avata. Joskus tutkiskelin tuota blogrollani ja totesin, että aika monenlaista joukkoa seurailen ja isoa laumaa vielä sen päälle. Jotenkin on ihan hirmuisen mukava tutustua esim. aika vastakkaista elämänkatsomusta edustavien ihmisten elämään ja huomata, että aika pitkälle samoja asioita pyörii päässä tai että vaikka muuten ei välttämättä sen kummempaa kosketuspintaa olisi, se löytyy yllättäen vaikka harrastuksesta. Ja jotkut vain ovat niin suvereeneja sanojen kanssa tai kuvaajina tai jollain muulla elämänalalla, että koukkuun jää väkisinkin.
Välillä kyllä tulee mieleen, että millä minä ennen viihdytin itseäni, kun blogeja ei tässä mitassa ollut? Luultavasti lukemala kirjoja ja tekemällä enemmän. Välillä voisi kyllä palata pikkuisen entiseen ja lukea enemmän ihan paperilta...
Hyvin puit sanoiksi sen mitä itsekin ajattelen niistä aika erilaisitakin blogeista, joita tulee seurattua. Joskus on enemmän yhteistä (sen perusteella mitä blogista näkee ja lukee) blogin pitäjän kanssa ja toisinaan ei ollenkaan, mutta seuraan vaikka juuri hyvän kirjoitustavan takia tai kuvien tai aiheiden tai kaiken. Miten milloinkin, mutta ei oma seurauslistani (onko tuo sana?) ole ollenkaan niin looginen kuin ehkä olisin kuvitellut.
VastaaPoistaJuu kirjoja pitäisi enemmän lukea, mutta kun tähän konelle jämähtää, jajaja... :)
Kodikas ja lämmin näkymä on teidän ikkunasta. Ja on tuo himmeli niin ihana! :)
Onneks se joulu tulee hötkyilemättäkin. Mä nostin meillä kynttelikön olkkarin ikkunalle ja sanoin Iille et nonni, ny meillä on joulu. Ja kats se kelpas, ei oo muita koristeita pal kaipaillu! :)
VastaaPoista