torstai 6. joulukuuta 2012


 

Jotta sellainen itsenäisyyspäivä. 50% perheestä lähti synttäreitä juhlimaan ja minä ja Silakka jäimme kotiin niistämään. Piti sitten pelata ja tehdä palapelejä melkoisen monta kertaa. Ajattelin, että otanpa ilon irti elämästä, kun Silakka nukkuu ja muu perhe on muualla. Saa arvata kaksi kertaa minkä verran nuori neito suvaitsi nukkua. Voin vinkata että ei kamalan paljoa... Sain minä sentään viipalepipareita leivottua ja vähän harrastettua ihkuteipeillä askartelemista. Itse asiassa minun piti teippailla kynttelikköjä vaan nepä olivatkin piiloutuneet keskimääräistä paremmin enkä löytänyt ensimmäistäkään uhria. Upotin siis tarmoni noihin suolamantelipurkkeihin.

Itsenäisyyspäivän iltana on kyllä aivan pakko katsella ihania pukuja ja etenkin yrittää tiirailla koruja. On kovasti ilahduttavaa, että vuosi vuodelta korut käyvät näyttävämmiksi, vielä kun selostajat ehtisivät kertoa kenen koruja kenelläkin on... No, lienee mahdoton toive toteutettavaksi, mutta silti olisi kiva tietää... Korut kuitenkin ovat monessa puvussa aika isossa osassa. Mikä muuten myös ilahduttaa, se kun tarkoittaa, että Suomessakin ihan oikeasti ihmiset alkavat ymmärtää sen, että koruja saa muualtakin kuin muutamasta ketjuliikkeestä ja että hieno puku ansaitsee myös hienot korut ym. asiaan liittyvät jutut. Joskus jopa näkee, että koko puku on rakennettu korun ehdoilla.

2 kommenttia:

  1. Pukuloistoa minäkin istuin tiiraamassa. Upeita oli korutkin :O)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) On niitä aina vain kiva katsella.

      Poista