Neiti iski joskus paikkakuntamme sekalaista tarpeellista ja tarpeetonta tavaraimistoa kauppaavassa liikkeessa silmänsä Katian erinomaisen tekokuituiseen karvalankaan ja päätti haluta tuubihuvin siitä. Olin itse asiassa unohtanut kerät ja ne osuivat käteen ihan muita lankoja etsiessä ja pitihän tuubitkin kutaista. Eipä siinä kauaa mennytkään, ainaoikeaa kasin puikoilla riittävän pitkään ja sitten vain langanpäillä tuubi renkaaksi. Niin on kuulemma ihana, että nukkuakin piti tuubin seurassa ensimmäinen yö. Pikkusiskokin halusi oman. Mitähän ihmettä tuollaisen langan jämistä tekisi? Joku saattaa vielä saada karvaisen tuubihuivinkin...
Lasten toiveita on mukava toteuttaa. Hieno huivi tulikin!
VastaaPoistaKyllä, etenkin silloin, kun vastaanotto on noin onnellinen. :)
PoistaHih, mikä liikkeen nimi :D
VastaaPoistaOlisipa täälläkin sellainen liike :)
Jämistä voi tehdä lapasten päälle siilin tms?
Rehellisesti sanoen liikkeellä on ihan tylsä ja tavallinen nimi, mutta tuollaiset kaupa, joista löytyy kaikkea sellaista, mitä et tiennyt tarvitsevasi, vat kyllä hauskoja. :D
PoistaJoku siilijuttu voisi kullä olla hauska. Hmmm...
Mä vihaan noita tekokuituisia karvalankahärpäkkeitä yli kaiken, ja olen kieltäytynyt tytöille sellaisia tekemästä, mutta nyt iski nolous... varsinkin, kun piti ihan nukkua ihanuuden kanssa. Meidän mummulassa on vaaleanpunaisesta karvakauhistuksesta neulotut lapaset, jotka eivät tietenkään kestä oikeaa käyttöä. Leikeissä niillä sit hienostellaan. Kirppu piti niitä viimeksi jalassa, olivat kuulemma korkokengät...
VastaaPoistaSiis ihan karmeitahan ne langat ovat. :D Ei siitä pääse yli eikä ympäri, mutta olen jo hetki sitten päässyt sen yli, että lapsen ja minun käsitykseni ihanuudesta eivät ihan aina kohtaa. ;) Mut frillahuivia en kudo enää ikinä. Piste.
Poista