sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

Puutarhasunnuntai

Aamu alkoi oikein mukavasti. Avasin telkkarin ja hei! Sieltä tuli puutarhaohjelmia. Ja sitten kun avasin verhot, totesin, että sääkin oli odotusten vastaisesti mitä mainioin. Jotta aamupalan jälkeen piti sännätä pihalle kovasti inspiroituneena.



No, kieltämättä sille inspiroitumiselle on hiukan tarvettakin. Mutta tässä vaiheessa kukkapenkistä oli jo kärrätty peräkärryllinen multaa naapuriin maantäytteeksi, pehmitetty savea talikolla pohjaksi, yritetty kaivaa kompostista maanparannusainetta ja todettu, että tuomen (matoiset) oksat olivat liian matalalla eli tiellä ja karsittu niitä ja kipattu lopulta 24 säkillistä multaa kasvualustaksi. Siis tuohon taustalla häämöttävään kukkamaahan.


Sitten aloitinkin painiottelun kasvien kanssa. Ihan tuo piirtämäni suunnitelma ei pitänyt, mutta aika lailla sen mukaan etenkin. Siinä vaiheessa kun mummu ja vaari palauttivat lapset, aloin olla jo aika valmis luovuttamaan tältä päivältä. No, vähän vielä jaksoi. Mies aina välillä auttoi painavampien kasvustojen kanssa ja loppuajan siilaili sorasta karkeinta osuutta perustuksia varten ja laittoi vähän suodatinkankaita ja eristyslevyjä ojennukseen. Tuohon vaiheeseen se tällä kertaa jäi. Aika piesty olo, kieltämättä, mutta hauskaa oli.

Bonuksena tapahtui vielä edistymistä sivupihan kivireunusten suhteen. Siinä sitä soraa silaillessa, kun tuli hienompaa ainesta sen veran, että se piti upottaa johonkin... Joten upotettiin tuohon. Juurimatto vähän lopahti kesken, mutta taitaa ajatukseni ihan toimia. Jatkossa poistan ylimääräiset matot ja lisään nurmikon puolelle multaa. Eiköhän tuolla varjoisammallakin puolella joku maanpeitekasvi viihdy. 

Mutta tiedättekös. Odotan kyllä innolla sitä, kun tuo iso kukkamaa on vihdoin kunossa. Siihen nähden tuo etualan iirispenkki on ihan piisofkeik eikä siihen varmaan uppoa multaakaan kuin ehkä kahdeksan säkillistä. Sitten on kaikenmoista pientä reunustamista yms., mutta ton ison kukkamaan suhteen tunnen olevani voiton puolella!!! Sitten pitää enää keksiä minne nuo ylijäämäkasvit upottaa... No, kaipa ne jollekulle kepaavat.

Niin ja se tienvierusta on nyt siisti. Lautakasa poissa ja laatatkin talon seinustalla. Ehkä siitäkin vähitellen hyvä tulee. Mutta olipa mukava päivä! Nyt olen ansainnut suihkun ja suklaata.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti