Kirahville kaulahuivi

Kevät on ollut sikäli tylsä, että kesäkukkiakaan ei ole kannattanut suuremmin hankkia. itse asiassa niinkin tylsä, että narsissien esiintymishetki oli hyvin lyhyt enkä ehtinyt moisia edes terassin koristeeksi hankkia, joten olemme ihastelleet melkoisen nuivan näköistä tyhjää koria koko kevään.

No tänään asiaan vihdoin saatiin parannusta, kun ajelimme kaupoille ihan vain kukka- ja puutarhatarvikeostoksille. Isomman tytön kanssa emme päässeet yhteisymmärrykseen orvokkien ideaalista värityksestä, joten pistimme riidan poikki ja otimme yhden vähän joka väriä. Kauniitahan ne ovat kuitenkin kaikki. Samalla oli ihan pakko ottaa muutama muukin kukka, esim ilman markettaa kesä ei ole kesä. Erityisesti riemastutti se, että vihdoinkin löysin noita kaksivärisiä petunioita. Olen oikeasti jahdannut moisia vuosikaudet ja nyt vasta osui moisia kohdalle. Häämöttävät siis tuolla marketan taustalla. Otin minä yhden pinkin pelakuunkin, en tainnut saada yhtään viime kesän pinkeistä ihanuuksista selviämään talven yli kellarissa. Yksi sisällä talven viettänyt violetti näyttää onneksi elävältä.

Kaupasta löytyi myös perunankasvatuspusseja, joita toki oli pakko napata pari mukaan ihan vain kokeilumielessä. Meillä ei ole oikein kunnollista perunamaata eikä paikkaakaan sille, joten tuollainen pussiviljelmä voisi seinän vierustalla olla vallan toimiva ratkaisu. Vielä kun jääkaapista löytyi pikkuisia ituja tehneitä perunoita, lapset pääsivät perunanistutushommiin. No, oikeastaan vasta idätyshommin. Katsotaan, jos nuo intoutuisivat tuotteliaammiksi saadessaan kasvattaa alkujaan ihan sisätiloissa ja valoisassa. Mutta tarkkaa hommaa oli.

Tänä vuonna kasvatusintoni on ollut aika paljon mittavampaa kuin muutamana aiempana vuonna. Tosin tuo puutarhuriassarini on ajoittain melkoinen tuholainen ja yrittää parhaansa, että saisi siemenviljelmäni hoidettua hengiltä ja mullat kaiveltua kohopenkeistä jonnekkin ihan muualle....