sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Poden outoa ihastusta kaikenmaailman graafisesti kaksivärisiä kukkia kohtaan ja olenkin odotellut suurella innolla noiden polkaraidallisten tulppaanieni kukkimista. Pienen pettymyksen aiheutti kukkien koko. Olin jotenkin ajatellut, että nuo olisivat sellaisia isoja ja näyttäviä muutenkin kuin väriltään, mutta kukinto onkin aika pieni, joskin runsas. Ja väri on kerrassaan herkullinen.
Ukkosen seuraamisen, vaatekaapin siivamisen, äänestyksen ja uimarannan lisäksi tänään oli ohjelmassa myös puutarhakaupassa shoppailua. Amppelissa oleilevan Dianan lisäksi mukaan tarttui myös mutamaa lajia petunioita, pelakuita, marketta, ruukkudiana ja tiesmitä. Ensi vikolle on luvassa melkisen vilpoista, pitää harkita josko noita kannattaa vielä ruukuttaa. 

Kukkien lisäksi ostin myös vähän yrttejä. Mukaan tarttuivat huumaavan tuoksuiset sitruuna- ja basilikaminttu, amppelitomaatin taimi ja rosmariini. Jospa noilla selviäisi hetken. Minttuja minulla alkaa olla jo jokusta lajiketta. Pitää miettiä, minne voisi sijoittaa minttumaan. Tai edes taimille jonkun kauluksen, että mokomat eivät rynnisi ympäriinsä ja valtaisi koko kasvuympäristöään. Tosin en ole ottanut moisesta valtavaa stressiä. Keitän usein minttuteetä ja kitken alut vääristä paikoista. Mintut kuuluvat kuitenkin suosikkikasveihini paristakin syystä.

Siellä puutarhalla oli myös päärynäpuita ja joku moisista siirtynee lähiaikoina suklaakirsikan seuraksi etupihalle. Etupihalle tulee vielä pari pensasta. Todennäköisesti ruusukvitteni ja joku pähkinäpensas. Niin ja joku päivä piipahdamme Bauhausissa tai Plantagenissa katsomassa löytyiskö niistä suklaakosmosta (juurakot taisivat menehtyä talven aikana kellarissa) ja mustaa salkoruusua. Mistä tulikin mieleeni, että ostinhan minä vielä oikein tummanvioletin pävänliljan. Saa nähdä, miten sen kanssa käy. Huomasin, että takapihan iso penkkikin tarvitsisi jotain tähän aikaan kukkivaa. Taidan kaivella sinne ainakin tulppaaneja, kunhan saan operaatio pyörremyrskyn vähitellen aikaiseksi. Ja perunatkin pitäisi kohta istuttaa, jos vain löytäisi jostain sopivia istukasperunoita... Pahoittelen. Taidan olla käräyttänyt niskan ja käsivarsien lisäksi myös aivoni ja kykenen ajattelemaan ainoastaan kasveja ja kaivamista.

2 kommenttia:

  1. Mä kans odotan puutarhalle ostoksille pääsyä. Menee väkisin ensi viikolle, kun viikonloppunakin juhlia molempina päivinä. Vihannespunkki tuhosi sitten meidät tomaatit, joten täytyy kaikki ostaa puutarhalta. Tosin olisinko kuitenkaan punkkisia taimia laittanut terveiden joukkoon kasvihuoneelle - todennäköisesti en. Pihalle kasvamaan olisivat päätyneet...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuei varmaan olisi kannattanutkaan viedä moisia tartuttamaan uusia taimia. Mulla on muuten koristekurpitsaa enemmän kuin omiksi taropeiksi. Saa noutaa jossain välissä.

      Poista