sunnuntai 15. huhtikuuta 2012




Pienellä ei ole enää kuumetta (nyt odottelemme näppylöiden puhkeamista), joten lähdimme nukutuslenkille ulos. Isommallakin on lähinnä satunnaisia näppylöitä ja yskä, joten rauhallinen ulkoilu taita tehdä vain hyvää hengitykselle. Kävimme venerannassa. Joutsenia istui yksi jos toinenkin järvenselällä jään reunalla. Aurinko oli houkutellut leskenlehtiä nousemaan maasta ja rannan kivikko kuhisi pieniä hämähäkkejä.

Kotiin palattuamme seisoskelin hetken pihassa, sain yllättävän energiapiikin ja etsin oksasahan ja leikkurit esiin. Omenapuut saivat kyytiä. Viime keväänä ei ollut voimia leikkamiseen ja sen kyllä puista huomasi. Toisaalta oli helppo leikata, kun parturoitavaa ei tarvinnut etsiä. Vanhasta omenapuusta leikkasin vähän reippaammalla kädellä kuolleita osia ja hulluun suuntaan kasvavia oksia pois. Jospa sekin näyttäisi vähän enemmän omenapuulta ensi kesänä. Tavoitteena olisi tasoittaa sen ympäristö ja rakentaa tytöille jonkinlainen pieni maja puun kainaloon. Ihanaa päästä vähitellen pihankin kimppuun. Parempi on kyllä ollakin innoissaan, sen verran kenkiin jäi mutaa, että muistui mieleen minkä verran ensi kesänä on luvassa pihalla askartelemista.

4 kommenttia:

  1. Ihastuttava kuvakulma tuossa leskenlehtikuvassa! Meidän omppupuut ovat ihan kauheassa kunnossa. Ensimmäisinä keväinä leikkasin niitä varmasti aivan liian rajusti. Nyt olen pari vuotta ollut laiska niiden suhteen. Piti palkata kaverini hommiin, hän kun on koulutukseltaan puidenhoitaja... mutta en tiedä ehtiikö hän tänä keväänä.

    Meillä aloitettiin tänään polttopuusouvi ja siinä sivussa tuli ensi kesän projekteja mietittyä... yhtä sun toista! Ja niitä rytökasoja tuolla saunan takana kauhistelin jälleen kerran ;)!

    VastaaPoista
  2. Noi leskenlehdet olivat jotenkin ihan hirmuisen herkkiä ja suloisia juuri avautumaisillan. :)

    Kyllä ne omenapuut varmaan saa vielä kuosin. Meidän omenapuita on ainakin leikelty ihan miten kuten sattuu aiemmin ja olen nyt puutarhurisiskon neuvojen avulla yrittänyt saada niitä kuosiin. Ihan hyviltä alkavat näyttää.

    Kummasti niitä rytökasoja vaan aia löytyy siivottaviksi... Tsempia niiden taltuttamisen.

    VastaaPoista
  3. Oi, ihan tunnen keväisen tuulenvireen noista kuvista! Kyllä se kevät nyt tulee! Olen töissä meren äärellä ja nyt oli viikonlopun aikana lähtenyt loputkin jäät. Aika hurjaa, kun vielä viime viikolla joku istui siellä pilkillä!! Katsottiin vaan kahvitilan ikkunasta kauhulla, että mitenköhän siinä käy.

    VastaaPoista
  4. Mä kyllä kaipaisin päästä välillä meren rantaan. Etenkin just tähän aikaan, kun jäät ovat lähteneet.

    Välillä on kyllä nähnyt sellaisia pilkkimisihmeitä, että on tullut mietittyä, miten se pilkkijä aikoo päästä kuivana pois siltä yksinäiseltä jäälautaltaan... ;)

    VastaaPoista