keskiviikko 14. maaliskuuta 2012

Koskahan sitä ihminen oppisi...



Eli sorruinpa taas tilaamaan sisustusideakirjan... Tällä kertaa Anna Örnbergin Ideoi ja toteuta kotoisa maalaistyyli. Ja ihan kiva kirjahan tuo on, mutta... En tiedä, odotanko jotenkin liikoja, parhat jutut tässäkin olivat tietyt sisustuskuvat. Eivät ehkä ninkään ne projektit ja niiden ohjeet. 

Tyhmintä on, että minulla on hyllyssä erinäisiä kappaleita kaikenmaailman ihania sisustus- ja lahjaideakirjoja, joista en ole inspiroitunut tipan tippaa. :D Olenkohan mä jotenkin vastahakoinen, hankala vai roikunko liikaa blogeissa katselemassa tosi inspiroivia juttuja, koska noi kirjojen jutut tuntuvat usein olevan jo niin ohimennyttä elämää... Veikkaan tuota viimeksimainittua. 

Ja siis tämä kirja oli kuitenkin ihan hyvä, ohjeissa on monia ihan sovellettaviakin ja esim nuo kuvat, joista otin kuvat, kyllä ihan oikeasti saivat vähän inspiroitumaankin. Mutta sitten taas tuollaiset airoon naulatut tekstilliset nuolet ja tietty valko-beige-yliromanttisuus, johon kuuluu kamalasti riepuja ja kristalleja ja kaikenmaailman tilpehööriä. Hmm... Äh... Ilmeisesti olen myös niuho, koska minulle tulee tuollaisista lavastuksista lähinnä kiusaantunut olo. Jotenkin itse ajattelen sisustamisesta niin, että sen pitää olla jotenkin luontevaa ja rentoa ja joistain jutuista vain ei tule sitä rentoa ja luontevaa fiilistä. Mikä sit taas tulee esim tuosta metallikaappikuvasta. Johon mä olen kyllä palannut jo n. miljona kertaa, koska se vain on ihan ääri-ihana. Aah... Että tämä kirja ei ollut ihan hukkaostos kuitenkaan. Kirjan selkä vain tulee katkeamaan melko pian tietystä kohta.

Niin ja tämä pika-arvostelu annettiin varsin nopean selailun jälkeen. Huomasin toki, että kirjasta löytyi muutama kiva virkkausmalli ja ihan mielenkiintoisia maalausjuttuja. Niihinkin aion kyllä vielä palata... Mikähän tämänkin nitinän pointti oli? Luultavasti se, että nykyisin tuntuu olevan niin, että netti on sen luokan sisustus- ja askarteluidoiden aarreaitta, että kirjat eivät sille tahdo pärjätä. Kivatkaan kirjat... Toisaalta kirjoisa on se hyvä puoli, että ne ohjeet ovat hyllyssä saatavilla muutaman kymmenen vuodenkin päästä. Netissä olleet ohjeet ovat luultavasti haihtuneet silloin jo jonnekin bittiavaruuden syövereihin.

Pitkään asiaa vatvottuani saatan päätyä siihen, että pidemmän päälle kaikenlainen kirjojen hamstraaminen onkin ainostaan järkevää ja esim. käsityökulttuuria säilyttävää toimintaa ja ostan edelleen kirjoja, joista en välttämättä kamalasti inspiroidu, mutta joista en raaski luopuakaan. :D

9 kommenttia:

  1. Ihan kuin olisin omaa tekstiäni lukenut, luultavasti jopa samoin äänenpainoin... ja jos sinä sorruit kirjaan, minä se tilasin viidet silmälasit netistä... iiks...

    VastaaPoista
  2. Viidet? :D :D :D Toisaalta silmälasit ovat kyllä aika lailla välttämättömyystarvikeita...

    VastaaPoista
  3. Et oo ollenkaan niuho, liika yrittäminen sisustusrintamalla, no se vaan on liikaa yrittämistä joka näkyy.

    Mulla pukkaa monessa kirjassa (ja muissakin paikoissa) yli just se liika laittaminen. Yritetään liikaa saavuttaa sitä utopistista "luonnollista täydellisyyttä" jolloin tiloista = kodista tulee vaan sarja merkkien ja väkisin sisustelun näyttelyhuoneita joista puuttuu se lämpö ja resu kotoisuus joka ainakin mua viehättää ihan hirveesti. Siinä hukkuu se ihmisen omin joka korvautuu sillä kaikki nappiin kuin sisustusoppaassa fiiliksellä.

    Olen tosi monen entisen lempi blogin lukemisen lopettanut juur tuosta ed. mainitusta syystä koska niiden tyyli on muuttunut jotenkin liian kliinisen täydelliseksi.

    VastaaPoista
  4. Niina: Just noin. Siinä vaiheessa, kun kuvat eivät ohittavat jo sen "kuin sisustuslehdestä" -täydellisyyden, tulos on vain ja ainoastaan booooring...

    Mutta mä kyllä tunnustan olevani vähän boheemin tyylin ystävä eniten. Tykkään kyllä tosi monesta sisustustyylistä, kunhan niissä sisustuksissa on se jokin asujan persoonallisuudesta edelleen paikalla.

    VastaaPoista
  5. Niin ja tuon vähän boheemin saa mun kotini kohdalla ihan vapaasti lukea = laiska siivoamaan. :D

    VastaaPoista
  6. Meillä noita kutsutaan "kaunis-kuva-kirjoiksi". Kivoja kuvia, muttei oikein mitään sisältöä. En enää (liiemmin) osta sisustuskirjoja. Edellä mainitsemistasi syistä ;)

    Käsityökirjoja sen sijaan... niitä on paljon, enkä niiden ostamista aijo hirveästi rajoittaakaan.

    Meillä myös toivotetaan vieraat tervetulleeksi toteamalla että meillä on vain kodikasta (ei suinkaan sotkuista, terveisin laiska siivoaja)

    VastaaPoista
  7. kristiina. Ehkä mäkin taas muistan seuraavan puoli vuotta ennenkuin taas sorrun. :D

    Kodikas on hyvä sana. Elämä näkyy. ;)

    VastaaPoista
  8. Mulla on vähän samoja fiiliksiä kirjojen suhteen. Ideoita nappaan eniten nettimaailmasta ja lehdistä. Niinpä ei meillä mitään varsinaista tyyliä olekaan vaan kaikki tyylit sulavasti sekaisin :O)
    Välillä yritän hillitä itseäni, mutta nyt on selvästi menossa värikäs kevät. Odotas kun näet seuraavan tuotokseni :O) Siinä saa pidellä penkistä kiinni ettei tipahda naurusta!

    VastaaPoista
  9. Nauru pidentää ikä. :D Sitä siis odotellessa. Pakko olla hyvä juttu. ;)

    VastaaPoista