Koskahan sitä ihminen oppisi...

Eli sorruinpa taas tilaamaan sisustusideakirjan... Tällä kertaa Anna Örnbergin Ideoi ja toteuta kotoisa maalaistyyli. Ja ihan kiva kirjahan tuo on, mutta... En tiedä, odotanko jotenkin liikoja, parhat jutut tässäkin olivat tietyt sisustuskuvat. Eivät ehkä ninkään ne projektit ja niiden ohjeet. 

Tyhmintä on, että minulla on hyllyssä erinäisiä kappaleita kaikenmaailman ihania sisustus- ja lahjaideakirjoja, joista en ole inspiroitunut tipan tippaa. :D Olenkohan mä jotenkin vastahakoinen, hankala vai roikunko liikaa blogeissa katselemassa tosi inspiroivia juttuja, koska noi kirjojen jutut tuntuvat usein olevan jo niin ohimennyttä elämää... Veikkaan tuota viimeksimainittua. 

Ja siis tämä kirja oli kuitenkin ihan hyvä, ohjeissa on monia ihan sovellettaviakin ja esim nuo kuvat, joista otin kuvat, kyllä ihan oikeasti saivat vähän inspiroitumaankin. Mutta sitten taas tuollaiset airoon naulatut tekstilliset nuolet ja tietty valko-beige-yliromanttisuus, johon kuuluu kamalasti riepuja ja kristalleja ja kaikenmaailman tilpehööriä. Hmm... Äh... Ilmeisesti olen myös niuho, koska minulle tulee tuollaisista lavastuksista lähinnä kiusaantunut olo. Jotenkin itse ajattelen sisustamisesta niin, että sen pitää olla jotenkin luontevaa ja rentoa ja joistain jutuista vain ei tule sitä rentoa ja luontevaa fiilistä. Mikä sit taas tulee esim tuosta metallikaappikuvasta. Johon mä olen kyllä palannut jo n. miljona kertaa, koska se vain on ihan ääri-ihana. Aah... Että tämä kirja ei ollut ihan hukkaostos kuitenkaan. Kirjan selkä vain tulee katkeamaan melko pian tietystä kohta.

Niin ja tämä pika-arvostelu annettiin varsin nopean selailun jälkeen. Huomasin toki, että kirjasta löytyi muutama kiva virkkausmalli ja ihan mielenkiintoisia maalausjuttuja. Niihinkin aion kyllä vielä palata... Mikähän tämänkin nitinän pointti oli? Luultavasti se, että nykyisin tuntuu olevan niin, että netti on sen luokan sisustus- ja askarteluidoiden aarreaitta, että kirjat eivät sille tahdo pärjätä. Kivatkaan kirjat... Toisaalta kirjoisa on se hyvä puoli, että ne ohjeet ovat hyllyssä saatavilla muutaman kymmenen vuodenkin päästä. Netissä olleet ohjeet ovat luultavasti haihtuneet silloin jo jonnekin bittiavaruuden syövereihin.

Pitkään asiaa vatvottuani saatan päätyä siihen, että pidemmän päälle kaikenlainen kirjojen hamstraaminen onkin ainostaan järkevää ja esim. käsityökulttuuria säilyttävää toimintaa ja ostan edelleen kirjoja, joista en välttämättä kamalasti inspiroidu, mutta joista en raaski luopuakaan. :D