Niin. Joko ihmissusia, tai todella levottomia öitä liian outojen unien kanssa -.- Ne väijyy ainakin mua. Kipaisin taas viime yönä unissakävelijänä :D Aina sama juttu.
Mä olen onneksi nyt vanhemmiten lopettanut unissakulkemisen. Vielä vähän ylinkaksikymppisenä löydyin raapimasta vanhempieni makuuhuoneen ovea. :D Hilpeää, mutta välillä vähän vaarallistakin...
Mä kävelen kyllä suht harvoin, kun vertaa siihen, miten paljon hölpötän unissani.
Parhaat jutut ovat koskeneet mm. rivitanssivia karhuja, kun ne eivät haluneet rivitanssia (oli ihan hirveä tragedia) ja Lapin reissun jälkeistä öistä kauhua siitä, että meidän toinen kissa karkaa järvenrantaan tunturikoivikkoon ja sen estämiseen tarvittiin poroa :´D Olin vaan inttänyt kovasti istuillani, että miehen pitää tuoda se poro, ettei se kissa karkaa. Oli mennyt hetki, että oli saanut vakuutettua mut siitä, ettei kissa ole karkaamassa, eikä poroa tarvita.
Miehellä ei oo koskaan tylsää, jos herää yöllä mun juttuihin :D Ja nää pahenee aina kuutamon aikaan. Oon selkeesti kuuhullu.
Rouva Vadelma: Mä en viime aikoina ole saanut kommentteja unissapuhumisestani, mutta harrastin sitäkin todella aktiivisesti aikanani. :D Ja juu, ne jutut olivat välillä aika hämmästyttäviä. Joskus on kyllä itseä naurattanut, kun on päässyt todistamaan muiden unielämää. Mut aika hienoa, että unielämä on, vaikka vähän vilkaskin. ;)
Satu: Halloweenkurpitsa ei liene kyllä maailman mukavimpia päähineitä... ;) Mut ehkä sitäkään ei kokovartalopuudutuksessa huomaa...
Niin. Joko ihmissusia, tai todella levottomia öitä liian outojen unien kanssa -.- Ne väijyy ainakin mua. Kipaisin taas viime yönä unissakävelijänä :D Aina sama juttu.
VastaaPoista:D Kulkijoita kuin kulkijoita.
VastaaPoistaMä olen onneksi nyt vanhemmiten lopettanut unissakulkemisen. Vielä vähän ylinkaksikymppisenä löydyin raapimasta vanhempieni makuuhuoneen ovea. :D Hilpeää, mutta välillä vähän vaarallistakin...
Mä kävelen kyllä suht harvoin, kun vertaa siihen, miten paljon hölpötän unissani.
VastaaPoistaParhaat jutut ovat koskeneet mm. rivitanssivia karhuja, kun ne eivät haluneet rivitanssia (oli ihan hirveä tragedia) ja Lapin reissun jälkeistä öistä kauhua siitä, että meidän toinen kissa karkaa järvenrantaan tunturikoivikkoon ja sen estämiseen tarvittiin poroa :´D Olin vaan inttänyt kovasti istuillani, että miehen pitää tuoda se poro, ettei se kissa karkaa. Oli mennyt hetki, että oli saanut vakuutettua mut siitä, ettei kissa ole karkaamassa, eikä poroa tarvita.
Miehellä ei oo koskaan tylsää, jos herää yöllä mun juttuihin :D Ja nää pahenee aina kuutamon aikaan. Oon selkeesti kuuhullu.
Kuun vaikutus näkyi myös Helsingissä.Aamuvarhaisella neljän jälkeen, nähtiin mies halloweenkurpitsa päässään.Vähän oli kai johlat venyneet.... :)
VastaaPoistaKuun vaikutus näkyi myös Helsingissä.Aamuvarhaisella neljän jälkeen, nähtiin mies halloweenkurpitsa päässään.Vähän oli kai johlat venyneet.... :)
VastaaPoistaRouva Vadelma: Mä en viime aikoina ole saanut kommentteja unissapuhumisestani, mutta harrastin sitäkin todella aktiivisesti aikanani. :D Ja juu, ne jutut olivat välillä aika hämmästyttäviä. Joskus on kyllä itseä naurattanut, kun on päässyt todistamaan muiden unielämää. Mut aika hienoa, että unielämä on, vaikka vähän vilkaskin. ;)
VastaaPoistaSatu: Halloweenkurpitsa ei liene kyllä maailman mukavimpia päähineitä... ;) Mut ehkä sitäkään ei kokovartalopuudutuksessa huomaa...