2015

Vuoden vaihtumisen kunniaksi amaryllis päätti lopulta, ankaran jurottamisen ja toisen kukkavarren kuoleman jälkeen, kaikesta huolimatta ryhtyä kukkimaan. Ehdin jo huolestua, että viherpeukaloni on jostain syystä amputoitu. Tänä alkutalvena olen onnistunut murhaamaan erinäisiä kasveja tai sitten niitä ei ole muuten vain huvittanut kasvaa tai itää. Ehkä tämä tästä taas.

Vuosi vaihtui kuun katsellessa pilvien lomasta, milloin kainommin, milloin suoremmin. Ihana lumi suli pääosin ja raketit saivat valaista melkoisen mustaa iljannetta. Me jätimme tänä vuonna raketit ampumatta. Mies osti niihin yleensä upotetulla rahalla Ikeasta ulkovaloja ja viritti siltaan vähän pidempiaikaista iloa. Ainakin nyt uudenvuodenyönä sillalla näkikin jotain.

Mutta kaikin puolin hyvää ja kaunista vuotta 2015. Itselleni toivoisin siitä ihan tavallista ja rauhallista. En kaipaa mielenkiintoisia aikoja edelleenkään, joten moiset voivat hyvin pysytellä ensi vuonna kaukana. Tälle vuodelle saimme mielenliikutusta erinäisten vuosien annokseksi...

Raketit jyskäävät edelleen. Minä odotan suklaata alakerrasta ja ajattelin lukea suklaata napostellen vielä hetken. Lapsetkin valvoivat vuoden vaihtumiseen saakka, joten oletettavasti aamuherätys ei ole ihan heti seitsemältä. Ainakin toivon niin.