Rantaretki ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan. Ensin miehelle ei tullut tarpeeksi pelikavereita, sitten alkoi sataa, sitten satoi jo kaatamalla ja lopulta ukkonenkin jyrisi. Vietimme aikaa katoksessa odotellen, että ilmojen haltia hiukan rauhoittuisi. Rauhoittui tuo sen verran, että lapset pääsivät pikkuisen järveen ja isompi tyttö sai esiteltyä metrin verran pinnalla pysymistä. Eiköhän tuon jo jonkinmoiseksi uimataidoksi voi laskea. Pienempi viihtyi vedessä pidempään kuin koskaan ennen. Ilmeisesti neuletakki päällä tarkenee paremmin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti