lauantai 2. helmikuuta 2013

Dogmakuvitettu ja noin yleensä varsin epäortodoksinen ruokapostaus

Tätä voisi kutsua jo dogmakuvitukseksi. Eikös olekin houkuttelevan näköisiä... ööh.. jotain? :D Tänään iski taas Katin kokeileva keittiö ja alkujaan ajatuksena oli tehdä jonkinmoisia vehnägnoccheja vaan kun sopivaa ohjetta ei löytynyt, päädyin nypertämään jonkinmoisia hyvin epäkiinalaisia dumblingseja. Niitä olikin yllättävän kiva tehdä ja mikä vielä yllättävämpää, pikkuiset "vuoret" lautasella saavuttivat etenkin ekaluokkalaisen varauksettoman suosion. Pakko sanoa, että maistuivat minullekin, kunhan olin selvinnyt valmistuksen aikaisista hilpeydenpuuskista.

Ensiksin täytteeksi pilkoin parsakaalinnuppuja, paprikaa pieniksi kuutioiksi, valkosipulia ja mausteeksi timjamia, savupaprikajauhetta, suolaa ja pippuria. Keittovaiheessa sen sijaan, että nyytit olisivat painineet pohjaan, ne päättivätkin kellahtaa alapää ylös. No, länttäsin kannen kattilan päälle ja jätin mokomat kapinalliset höyrystymään. Kymmenen minuutin kypsennyksen jälkeen totesin iloiseksi yllätyksekseni, että parsakaalit ja paprikat olivat ihan täydellisiä kypsyysasteeltaan kuten oli myös nyytti taikina. Jotta voi niitä tehdä noinkin.

Täydensin epäortodoksisen ruokalajin tarjoamalla sen lapsille ihan perinteisen suomalaisen jauhelihamurukastikkeen seurana. Itselleni paistoin munakoisokuutioita ja maustoin ne pääasiassa mintulla ja lurautin vielä nyyteille pikkuisen soijakastiketta. Hyvin toimi sekin. Olen jo vuosia ihaillut dumblingsien kuvia keittokirjoissa, mutta ajatellut, että niiden tekeminen on jotenkin liian monimutkaista tai hankalaa. No, eipä ollut kumpaakaan. Seuraavaksi taidan tehdä itse pastaa, sen tekeminen on sou far kaatunut tuohon samaan epäilykseen (ja pastakoneen puuttumiseen). Ihan mukava välillä kaadella itse itselleen pystyttämiään aitoja.

7 kommenttia:

  1. Täytyy sanoa, että postaus oli mulle täyttä hepreaa. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmm... Menikö se siis ortodoksijuutalaisuuden puolelle jo?

      Poista
    2. Täysin. Oonkohan mää liian väsyny, kun tavasin tuota tekstiä ja en vain tajunnu. Tai sitte ruokajutut menee niin yli hilseen siinä vaiheessa, kun aletaan puhumaan munakoisosta ja mintusta? :D

      Poista
    3. Hmm... Jos se oli se vaikea osuus niin sit en kyllä voi auttaa. :D Mä olen kyllä itsekin munakoison suhteen hyvin myöhäisherännäinen. Opin syömään sitä viime vuonna.

      Poista
  2. Piti ihan huikata että viimeinen lause on mulle tullut käytännössä tutuksi ihan vasta viime vuosina. Tuntuu hienolta kun aidat lakoo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep. Aidat on tehty kaadettaviksi. ;)

      Poista