Tänä vuonna ajattelin, että ei nyt varmaan vietetä ystävänpäivää kovin kummoisesti, koska koulussa ja niin edelleen. Ehkä kakun voisi leipoa tai jotain. Hah... No, sitten iski tauti ja talvisota ja tyttö ei pääse kouluun mihinkään kivoihin ystävänpäiväjuttuihin ja kaapissa oli pari kirjaakin hankittuna... Jotta saakoot lapseni ystävänpäiväkirjat ja lisäviihdykettä ja lohtua tylsyyteen. Sen verran sain aikaiseksi, että taittelin tuollaiset kirjanmerkkisydämet ystävänpäivästä muistuttamaan.
Päivällä taittelin tytölle enemmänkin paperisydämiä kavereiden kortteja varten. Ehtiihän noita toimittaa vähän myöhässäkin. Ei kai se ystävyys niin päivän päälle ole. Mutta hitsit noiden sydänten taittelu on hauskaa. Saatan joutua hakemaan alhaalta vielä pikkuisen lisää paperia ja taitella muutaman mallin lisää. Ihan vain kokeeksi. Kyllähän miehellekin ystävänpäiväsydän pitää olla.
Jotta Pinterestiin käy taas tieni sydämiä etsimään.
Kivat kirjanmerkit! Ja tuo tyylianalyysi oli tosi hauska. Lapset huomaavat kaiken. Hyvää ystävänpäivää sinulle Kati ja koko muulle perheelle meiltä kaikilta!
VastaaPoistaKiitos Minna ja mukavaa ystävänpäivän loppupuolta takaisin koko perheelle. :)
Poista