perjantai 12. maaliskuuta 2010

Rautoja ja muuta turhaketta

Rosettiraudat ovat kivoja. Niitä on tarttunut mukaan jokunen kirppareilta yms. Intouduin tänään asettelemaan toista turhakehyllyäni järjestykseen löydettyäni pari rautaa lisää. Laatikosta noita rautoja löytyy vielä muutama, mutta nuo valikoituivat nyt näkösälle. Ikinä en kyllä ole rosetteja tehnyt. Pitäisi varmaan joskus. Äitini on tosin kutsunut itsensä paistamaan meille moisia kummallisuusksia joskus. Pitänee palauttaa asia hänen mieleensä. Rosettien on ihan pakko olla hyviä, koska tekovälineetkin ovat noin viehättäviä...

Tuo hyllykin on oikeastaan aika ruma, joskin ihan tarpeellinen pyyheliinojen ym roikottamiseen. Sitten kun saan aikaiseksi maalata keittiön, taidan maalata samaa vauhtia tuon hyllynkin. Jotenkin tummunut mänty (tai oikeastaan koko hylly) ei vain kosketa kamalasti ulkonäöllään. Mutta onpa käyttökelvottomille, mutta kauniille mukeille säilytyspaikka. Voisi siitä silti vähän kauniimmankin vääntää jossain vaiheessa,jos ei käy niin onnellisesti, että löytyisi kauniimpi versio aiheesta tilalle... (Ylemmästä kuvasta näkyy myös maalin tämänhetkin tila. Juu, olisi syytä maalata, todellakin. Kevätaurinko on paljastava.)

Palautui mieleen sekin tosiasia, että aurinkolasien käyttö ei välttämättä ole ollenkaan huono ajatus. Tai siis lähinnä se, että en oikeasti selviä alkukeväästä ilman moisia. Tuli edellisiltana podettua keskimääräistä kammottavampi migreenikohtaus, joka todennäköisesti laukesi niinkin hurjasta elämästä kuin käynnistä postilaatikolla ilman aurinkolaseja. Ehkä tästä lähin taas muistan Olo on edelleen kaikkea muuta paitsi hyvä. Tähtiä tanssii silmien takana.

9 kommenttia:

  1. Hienoja nuo raudat. Enpä ole törmännyt moisiin missään kirppareilla, jostain lapsuuden kirjasta muistan lukeneeni roseteista ja ne kuulostivat ihanilta ja jotenkin romanttisilta :)

    Meillä ei mies pärjää ollenkaan ilman aurinkolaseja, silmälaseissa on niin tujut vahvuudet, että ankeeta on kirkkaalla säällä. Keväällä se aurinko vaan on niin nopee liikkeissään, että aurinkolasit saattaa jäädä kotiin pilvisellä ja sitten saakin varoa kohta migreenisäteitä..

    Toivotan pikaista paranemista, migreeni on kurja peikko!

    VastaaPoista
  2. Olen tehnyt rosetteja kerran enkä tee enää koskaan. Kamalaa raatamista tulikuuman öljyn ääressä... Lopputulos oli kyllä makoisa.

    VastaaPoista
  3. Kiitos Erika. Huomiseksi on paree parantua. Pitäisi nimittäin kyetä urheilemaan. Ja minähän menen... ;) Mut joo, aurinkolasit visusti mukana.

    VastaaPoista
  4. Matroskin: Uskon kyllä, että hommaa niissä taatusti riittää. Tollaiseen rautaan kun ei tosiaankaan kovin hurjaa taikinamäärää tartu, vaikka mikä olisi eikä sitten taas ihan olematonta määrää varten viitsi öljyä lämmitellä. Hankalaa, tämäkin...

    VastaaPoista
  5. Tuollaiset pikku hyllyköt tavaroineen tekevät kodista kodikkaan. Viis maalista.

    Minä olen käyttänyt aurinkolaseja myös pilvisellä ilmalla jo muutaman viikon. Ilman aurinkorillejä silmät vuotaa kuin pikku purot. Ja sitten illalla särkevät. Onneksi joku on keksinyt nämä mainiot suojat.

    VastaaPoista
  6. Emalimukit ovat suloisia!Ja aurinkolasit aivan ehdottomat -valo suorastaan poraa kirkkaudellaan näin keväällä!Parempaa oloa ja huomista !

    VastaaPoista
  7. Aurinkolaseja on käytetty, urheiltu ja olokin helpottanut. :) Ehkä tämä tästä (taas kerran). Mutta kiitos myötäelämisestä.

    VastaaPoista
  8. Mä oon epätoivoisena keräillyt kirppareilta ja ullakolta kotoa kaikenlaisia rosettirautoja siltä varalta, että jonain päivänä vaihtaisit mulle vaikka useampaan muunlaiseen tuon perhosen :). Ilmoita, jos joskus raaskit siitä luopua :)

    VastaaPoista