On touhuttu ja askarreltu, eilen illalla paistettu makkaraa. Neiti ihan itse keksi, että paperista kuin leikkaa suikaleita niin niistä voi liimata hienoja uusia papereita. Tuo on kuulemma makkaralautasenalunen. Aloitteleva käsityöläinen selvästi.
Minä sain vihdoin päätettyä, mitä teen laatikossa jo jonnin aikaa marinoituneesta Noro Silk Garden Sockista ja kudoinkin eilisen illan valtavalla innolla peruskolmiohuivia puoliväliin. Aamulla sitten tulin siihen tulokseen, että se olekaan kiva, jaoin kerän kahtia ja kudoin huivin uusiksi tällä kertaa raidoitettuna ja ainaoikeana. No, eipä tarvinnut aikaisempaa purkaa sen kummemmin, hyvin purkautuu tuossa kutoessa. Mutta jostain syystä tarmoa moiseen on ollut sen verran, että huivi on lähes valmis. Niska jumissa ja neulominen ei oikeasti tee hyvää - Silloinhan tekeminen luonnollisestikin kiinnostaa kaikkein eniten.
Mutta ehkä nyt sitten lopulta tyydyn tuohon huivimalliin. Voinhan minä ostaa uuden kerän laatikkoon marinoitumaan sitä Täydellistä Mallia odotellessa. Nyt on sentään aika iloisen värinen keväthuivi tulossa. Sinänsä outoa, että sanon näin, tuossa kuitenkin on aika paljon pinkkiä ja vieläpä violettia...
Jaa miten niin vastareaktio akryylilangalle? ;)
Ihana rauhallinen tunnelma tuossa ylimmässä kuvassa.
VastaaPoistaVoi tuota Noroa, sekin niin ihanaa. Mulla kans on alkanut selvästi jotenkin naksua päässä, kun olen alkanut ihan sietää pinkkiä! Violetti on mulla suosikkiväreissä, tosin enempi lila kuin semmonen vaalea. Haaveissa tuosta Norosta tehdä vielä jotain, en ole uskaltanut sitä yhtäkään kerää vielä ostaa laatikkoon muhimaan :)
Juups, rauhallista oli. Melkoisen pitkään noi jaksoivat makkaroita paistella. :)
VastaaPoistaJa Noroista pitää kyllä varoittaa.. Mä olen itse aika pahasti koukussa... Aina on saatava lisää. Ne ovat oikeasti ihania lankoja. Kuten kyllä monet muutkin, eipä silti...