Pihassamme kasvaa tuhottomasti nokkosia ja nuoremman polven vaatimuksesta hyödynsimme perkuujätettä ruoanlaittoon. Muutenkin sain palautetta rikkaruohojen nyppimisvimmastani. Minulta kysyttiin, miten ihmeessä en vain osaa rakastaa vuohenputkia. Niin, pitää tunnustaa, että kukkapenkissä en niitä rakasta, muuten tunteeni ovat kohtuullisen neutraalit kyseistä kasvia kohtaan. Sitä tosin voisi ymmärtääkseni käyttää salaatissa. Tällä kertaa lehdet menivät maanparannusaineeksi, mutta aiemman kokemuksen perusteella niistä ei tule olemaan kesän mittaan varsinaisesti pulaa.
Muutenkin kukapenkkiä siivoillessa kävi parikin kertaa mielessä kerettiläinen ajatus, jotta jospa sitä alkaisi viljellä ihan vain rönsyleinikkiä, vuohenjuurta, nokkosta ja juolavehnää. Ne ainakin näyttävät menestyvän erinomaisesti. Jättipalsami menestyisi myös, mutta se ei saa missään tilanteessa minulta armoa.
Niin ja annos on lihansyöjälapseni, minä nautin letut ihan creme fraichen ja kurkkusalaatin kera. Nam.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti