Ihan ensimmäiseksi ruokaosuus. Saanko esitellä: Tämän hetkinen suosikkisalaattini. Tarvitaan muutama salaatinlehti, lohko vesimelonia, fetajuustoa ja tuoretta minttua. Kastikkeeksi pikkuisen oliiviöljyä ja balsamicoa. Ah ja nam. Hellepäivinä ihan superihanaa, mutta uppoaa hyvin näin vhän vähemmälläkin helteellä. Idean sain taannoisesta Nigellan kokkausohjelmasta, jossa leidi teki samankaltaista, joskin monimutkaisempaa sallaadia.
Meillä syödään muutenkin paljon tämänkaltaisia salaatteja, joissa jollain hedelmällä on tärkeä osuus. Hedelminä päärynät, viinirypäleet ja erilaiset melonit. Joskus ananaskin. Juustoa pitää tietenkin olla, juusto ja hedelmät tykkäävät toisistaan. Niin ja tuoreet yrtit. Nams.
Joka kevät sekoan yhtä pahasti kukkien puhkeamisesta. Kiertelen ja ihmettelen kasvua. Tänä vuonna raparperi on nyt jo ihan valtavissa mitoissa. Alkaisi olla ensimmäinen säilöntäaika käsillä. Lisäriemua aiheutti yhtäkkiä melkoisen yllättävästä paikasta noussut tulppaani. Siellä se nökötti raparperin vierellä vanhassa lehtikompostissa. Eipä tässä pihassa muista tulppaaneja sitten olekaan. Olisiko myyrä kuljettanut tuonkin sipulin nykyiseen sijaintipaikkaansa?
Kohta tuo lehtikompostori kyllä saa ainakin osin kyytiä. Kaadamme yhden aivan raakun (ja jo toista vuotta jotakuinkin kukkimattoman) omenapuun ja teemme sen tilalle lehtien kierrätyksen ja jälkikompostointiin keskittyvän tilan. Jospa saisin kesäkurpitsoillekin lavan samaan pisteeseen.
Kummasti tuo auringon esiintulo parina päivänä on nostanut mielialaa. Melkein jo jaksaa tehdäkin jotakin. Ainakin kävelin pihalla ja haaveilin tulevista kukkapenkeista. Perinneruusuja, lemmikkejä, kevätkaihonkukkaa... Maailmassa olisi ihan valtavasti kasveja, joita olisi pakko saada omaankin pihaan.
Mut on vallannut totaalinen ruusuinnostus. Tänäänkin löysin yhden taimiston (tosin taisi olla Belgiassa) josta saisi monta ihanaa, himoamaani, ruusua. Ei vaan kovin montaa saa mahtumaan pienelle rivaripihalle. Ja perennoita, niitähän on vaikka kuinka ihania. Yrttejä, kasviksia, ja ja ja. Kevät-kuume, tai kevät-huume. On tämä ihanaa :)
VastaaPoistaMä haaveilen tälläisistä vähän maatiaisemmista: juannusruususta, karjalanruususta jne. Nekin joutuu sijoittamaan aidan ulkopuolelle, jos ei halua irroitella puskista yht luppakorvaa. :)Mut sit siihen penkkiin varmaan saa laitettua kaikenlaisia muitakin perennoja ja kaikkea kivaa. Yrttimaat ja muut ovat suunnittelun suhteen ajankohtaisia vasta kun salaojat sadaan tehtyä eli piha on käännetty ympäriämpäri. Mut kyllä mä jo tidän, mihin ne sijoittuvat...
VastaaPoistaRaikkaan kutsuvan näköinen salaatti. Meilläkin tykätään tehdä salaatteja, joissa on hedelmisä ja salaattijuustoa. Muuten kahmaisen mukaan kaikkea mitä kaapista löytyy. Vihreää ja raikasta.
VastaaPoistaIlokseni huomasin, että punajuurissa on jo pienet alut, salaatti ja tilli kasvaa kuhinalla. Parhaat maut tulevat omasta pikku palstasta suoraan pöytään poimittuna. ;O)
Jep, se että saa hakea syötäviä omalta pihalta on kyllä ihan parhautta. :)
VastaaPoistaVoi että, voiko yksinkertainen salaattiresepti enää ihanammalta näyttää (saati kun ajattelee miltä se maistuu). Oi ja voi, juustoaikoja kaivatessa..
VastaaPoistaErika. Voisin vinkata, että toi salaatti toimii myös paistetun halloumin kanssa paremmin kuin hyvin. Sitähän ymmärtääkseni saat syödä. :)
VastaaPoista