Tänään tuli nettihuutokauppalöytönä uusi maatuska kokoelmiini. Rouvia on jo kohtuullinen rivistö. Huomaan muuttuneeni nirsommaksi keräilyvuosien lisääntyessä. Olen jopa ajoittain havainnut harkitsevani joistain yksilöistä luopumista enkä tosiaankaan enää osta niitä yleisimmin tarjolla olevia malleja. Muutenkin nuo vanhemmat mallit ovat paljon viehättävämpiä kuin uudet. Somiahan nekin ovat, mutta aika lailla hengettömämpiä.
Silakan neuletakkikin tuli valmiiksi ja ainakin käyttäjä vaikutti hyvin ilahtuneelta ja tyytyväiseltä. Todenpuhuen tuo Puron Revontuli-sävy on kyllä todennäköisesti jonkun pahasti värivammaisen suunnittelema, mutta ehkä takki menettelee päiväunilla. Silmukkamäärät ja rungon ohjeen nappasin Ullasta Villavintiö-neuleliivistä. Kudoin siihen vain hihat noiden pikkuisten holkkien jatkeeksi. Vartalonympärykseen olisi saattanut pikkukeijulle riittää vähäisempikin määrä silmukoita, mutta kuten sanottu, mikään edustusvaate tuo ei funktioltaan ole, jotta näillä menään. Eiköhän tuo lämmitä tuollaisena ihan riittävästi.
Paljon iloisia tyttöjä :O)
VastaaPoistaKauniit maatuskat! Olet oikeassa, että nuo kruusailemattomammat ja "glitterittömämmät" ovat jotenkin kauniimpia, aidompia ehkä? Itselläni on vain yksi maatuska, jonka ostin Tallinnasta melkein 10 vuotta sitten, se on koristeellinen, mutta ei pahin mahdollinen. Lisää mummoja (ja niiden sisällä on pieniä mummoja...) tahtoisin.
VastaaPoistaVillatakki ja omistajansa näyttävät oikein pirteiltä. :)
Minna: Kieltämättä on :)
VastaaPoistaPauliinalotta: Noiden vanhempien maatuskojen markkinat tuntuvat vähän hyytyneen, mutta aina niitä välillä löytää. Myös inhimilliseen hintaan. Minä en suostu maksamaan maatuskoista mahdottomia, ne eivät kuitenkaan ole mitään kruununjalokiviä, ihan matkamuistonukkeja vain. ;)