tiistai 5. helmikuuta 2013

Leluräjähdys


Tämä  postaus kuuluu sarjaan realitybites ja mä_en_kyllä_kohta_enää_kestä. Jotenkin tuo olohuoneen lelujen säilömistila alkaa käydä hermoille ja pahasti. Rojukasa tuntuu vain kasvavan koko ajan eikä suurin osa tavaroista tosiaankaan ole edes siellä päin, mitä olen suunnitellut. Joulun jälkeen homma karkasi ihan totaalisesti hallinnasta. Toisaalta olen alistunut siihen, että tulen vielä jokusen vuoden elämään lelumeressä, joka aaltoilee ympäri asuntoa. Luulen, että on pakko keksiä jotain, että sen saisi taltutettua edes ajoittain. 

Ja minäpä keksin. Pitää ostaa taas kerran yksi hyllypala Beståta Ikeasta lisää, sen jälkeen takaseinä onkin melkoisen täynnä... Lisäksi tuohon uuteen pätkään laitetaan ovet, joten ne lelut voivat olla vaikka heiteltyinä sinne sisälle, mutta kaaoksen saa piiloon sulkemalla ovet.

Kesällä kerran -blogista bongasin ovi-idean ja taidan varastaa sen. Eli Ostan sieltä Ikeasta Stuva-sarjan ovia, ne kun ovat aika lailla näppärämmän levyiset kuin Bestån omat ovet olisivat. Itse asiassa kiusaus hankkia ovia myös muiden hyllyjen alaosiin on jo nyt ajatuksen tasolla, mutta ehkä katson, miten tuo kaappisysteemi toimii. Kun vain ensin ehtisi käväistä siellä Ikeassa.

6 kommenttia:

  1. Meillä kanssa olkkarin "kirjahylly" täynnä leluja. Millan yksi kaveri oli taivastellut äidilleen että niitten koti on kun lastenkoti, kun joka paikassa, JOPA olohuoneessa leluja:D Henk.koht. tykkään, että ipanat on lähellä leikkiessäänkin, vaikkakin toi reality puoli ei aina silmää hivele:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pahahan noita on pois äidin läheltä pitää. ;) Meillä ekaluokkalainen on vähitellen alkanut leikkiä työhuoneessa, yläkerrassa ei edelleenkään yksinään.

      Poista
  2. Oli kiva nähdä tuo kuvasi. Sullon järkevä ajatus sen suitsimiseksi, minä se vain elelen tuollaisen potenssiin kaksi keskellä yksikätisenä. Mistä mulle saatais suunnitelma?

    Ja Annu siinä edellä, jos talossa on lapsia, heidänkin kuuluu saada näkyä. Vaikkei meillä enää kovin pieniä ole, niin veski kaikessa pienuudessaan taitaa olla ainoa paikka, jossa ei jälkikasvun olemassaolo näy. Kyllä me sitä estetiikkaa ehditään sit mummona vielä vaalimaan, jos silloinkaan:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä yksikätisyys selittää jotain ja järjetyskin hiukan palautuu, kun päääset kaksikätisten kirjoihin. ;) Tai sit sunkin pitää hyödyntää tuota ovellisen säilytystilan hankkimisideaa. ;)

      Poista
  3. Samaa mieltä olen kuin edellä kommentoija, koti on kaikkien ja lelut saivat kulkea/näkyä. Tosin nyt meillä alkaa olla se tilanne, että lelut kulkevat koko ajan harvemmin alakertaan. Mutta muistan toki sen ajoittaisen ahdistuksen. Toki tuossa välikammarissa, joka toimii työ-/askartelu-/rumpuhuoneena, pyörii piirustus-yms.välineiden lisäksi jonkin verran joitakin leluksi laskettavia artikkeleita :). Yläkerran remontin aikaan oli mielenkiintoista (pian 5v sitten), kun elettiin vain alakerrassa ja lapset olivat tuolloin vajaa viisi ja kolme. Silloin leluja oli joka puolella. Mutta tämä on aika aikaansa kutakin asioita, nykyisin olohuoneessa ajelehtivat kirjat (minun), lehdet ja torkkupeitot sekä kaukosäätimet ;) niin ja tietenkin kissojen lelut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuota odotellessa... ;) Mä olen kyllä välillä itsekin kovasti tehokas, etenkin lankojen levittämisessaä.

      Poista