Aamukävelyllä haimme kaupasta appelsiineja. Iso tyttö halusi syödä nitä välipalaksi. Välipalan jälkeen lähti isänsä kanssa Risto Räppääjän seuraksi muutamaksi hetkeksi. Minä kaivoin jääkaapista rommiruukussa uivia kirsikoita ja herkuttelin jäätelöllä ja höyryävällä kaakaolla.
Pieni haluaa kovasti pukea itse, taitoakin alkaa vähitellen löytyä. Kohta neiti varmaan kiipeää itse rattaisiin päiväunille ja kiinnittää valjaat minun puolestani.
Sillä samaisella aamukävelyllä hain pussilllisen tilaamiani lankoja asiamiespostista. En saanut värejä kuvattua millään oikein, nuo yksiväriset sukkalangat ovat paljon lämpimämmän sävyisiä oikeasti. Cascadeista piti tulla Silakalle villatakki, mutta taidan muuttaa suunnitelmaa ja miettiä värit uusiksi. Tuo sinapinkeltainen on kaunis, mutta ei sovi pikkuneidille ollenkaan.
Minä muuten olen oppinut juomaan kaakaota vasta nelikymppisenä. Siihen asti inhosin jo juoman hajua. Yhtäkkiä oli vain pakko ostaa (valmis)jauhetta ja huomasin tykkääväni. Aika usein lirautan joukkoon amarettoa, vaikka muuten en alkoholia suuremmin käytä. Nyt on alkanut himottaa myös minttukaakao ja miehellä onkin seuraavalle Alkon keikalle tilaus tuoda minulle pieni pullo minttulikööriä. Toivottavasti yhdistelmästä ei tule mieleen nuoruuden Minttusuklaa-kokeilut. Minttu ja suklaa ovat molemmat suosikkejani kunhan niitä ei tungeta samaan pulloon... Puistatus.
Tajusin juuri olleeni ravintolassa viimeksi vuonna 2009. Siis sellaisessa ravintolassa, jonne ei mennä syömään. Silloinkin taisin juoda peräti vissyä, vai olisinko juonut jonkun totin, kun olin palellut päivän sitä ennen Tallinnassa. Ei minulla kyllä ikävä ole, tuntuu vain hassulta, että noinko kauan siitäkin tosiaan on. Minä kävisin mielelläni ravintoloissa, mutta nimenomaan nauttimassa hyvästä ruoasta. Alan selvästi olla vanha ja se häiritsee hämmästyttävän vähän..
Jotain kautta osui kohdalle tämä runo ja se oikeasti osui:
Älä päästä itseäsi tietyn ikäiseksi,
älä tietyssä asemassa olevaksi,
niin olet vapaa tälläisenäkin kevätpäivänä
istumaan tavaratalon rappusille syömään tötteröjäätelöä
- Helena Anhava -
Leppoisaa lauantain jatkoa!
Lankatekeleiden kuvaaminen on maailman vaikein juttu. Muistaakseni Parolan aseman blogissa oli sellainen salamajuttu kauan sitten, sitä voisi kokeilla, se tosin voi edellyttää arkeologin taitoja, kokeiltaiskos?
VastaaPoistaJuu, mä muistan sen salamajutun kans. Se oli kyllä hyvä ohje. Mutkun toi kuva on otettu ihan päivänvalossa ja ilman apuja. :D Ilmeisesti valon sävy on vain niin viileä eli pitäisi ensin etsiä kamerasta jostain se valkotasapainon mittari...
VastaaPoistaSiis kääk miten ihania lankoja! Mutta oot oikeessa, Silakalle tuo väri ei ehkä oo paras, mä luulen muuten että mulla on tuota samaa Cascadea oottamassa, että osaan päättää minkä villatakin siitä teen, tosin kerrankin itelle. Ilmankos se oottaa edelleen :) Mut mun silmään nuo esim. luumun ja tummemman vihreet menis hälle kyllä, vaikka onkin vaalea tapaus. Tai joku semmonen sammalen-oliivin akselilla? Myös ehkä poltettu oranssi? Käynkö kaikki värit läpi?
VastaaPoistaJa kadehdin muuten ihan älyttömästi tuota suklaaherkkuasi, ja piti sanomani tuohon sormiruokailuasiaan, että ei liene kenenkään edun mukaista olla liian fanaattinen missään asiassa, mitä lasten kasvatukseen tulee. Meilläkin sujuu ruokailu tyyliin itse syö sekä sormin että lusikalla autettuna että syöttämällä että lattialta että :D
Matti neuvois varmaan tuohon salamaongelmaan semmosen, että ota vaikka valkonen paperi ja laita sitä ns. ohjaamaan salaman valoa (esim. asettamalla paperi salaman yläpuolelle ns. lipaksi) niin, että se heijastuu vähän pois kuvattavasta, niin ei tule semmonen suoran salaman kuva. En taida oikein osata opettaa, mutta kokeile!
Juu, tää neiti Silakka on vähän samaa plaatua väritykseltään kuin äitinsä, että parhaiten sopivat aika vahvat ja mielellään tumman pään sävyt. Patellit ja murretut sopivat yhtä huonosti kuin minulle. Onekin diagnosoinut tuon samnaliseksi talveksi kuin mitä itse olen. ;) Mulla on tuola violettia ja pinkkiä ton ruskean ja vihreän seuraksi. Saatan harkita niitä, jos en sit vaan osta jotain tummanpunaista vyyhteä. Pitää miettiä.
VastaaPoistaKitokset Matille vinkistä. Pitää kokeilla. Ja syömisen kanssa tällä hetkellä tilane on se, että jos ton suun yleensä saa auki, voi olla hyvin tyytväinen syöttäjä. :D Mikä lie ensyö-kausi iskenyt... No, onneksi sentään puuro upoaa, ja tissi. :P