keskiviikko, 29. helmikuuta 2012

Drama queen






Meillä on opittu uusia taitoja. Neiti on siirtynyt liikkumisessään pääasiallisesti pystyasentoon ja ihan itsenäiseen vaappumiseen. Sikäli huono juttu, että tuo vaappuminen on miltei äänetöntä, joten kaikenmoista kivaa ehtii napata käsiinsä ennenkuin kukaan huomaa. Samaan aikaan pystyasennon kanssa meille iski myös uhmis. Äiti on typerätyperätyperä ja ilkeä ihminen, kun vie lapselta vaivalla anastetut lelut kuten hiiren, puhelimen, kaukosäätimen jne. Ja sitten huudetaan. Välillä voi käydä vilkuttelemassa ohikulkijoille ja laittamassa hetken aikaa rukkasta käteen ja pois ja taas jaksaa rähistä uudella tarmolla. Voi apua...

12 kommenttia:

KESÄN LAPSI - MINNA kirjoitti...

Melkoisen pyörremyrskyn tämä pikku neitokainen saa aikaan :O) Itkukin näyttää tulevan suoraan sydämestä. Voi pientä! Jaksuja "pahana äitinä".

Kati kirjoitti...

Arvaa vaan, mitä tapahtui sinä aikana, kun palautin keittiötä kuosiin... :D Kunnon Hurricane-Eileen... ;)

Ti kirjoitti...

Täällä on tänään ollut jo kaksi Drama Queenia -pikkulikka JA minä. Ei ole näknyt mitään vasta kukkaan puhjennutta kodinhengetärtä, ei. Pikemminkin Julmia Juoninen ja hänen pikku apulaisensa. Kunniansa saivat kuulla sekä ruokatunnilla kotona käynyt mies, että teini, jonka lähetinkin 'postiautossa' mummolaan.

Pointsit pysty-etenijälle! :D

Kati kirjoitti...

Joskus on vain niitä äärettömän hyviä päiviä. :D Eiköhän se kodinhengetärkin taas eksy jossain vaiheessa paikalle.

Kiki kirjoitti...

Voi ihanainen vaappuja! Mikä niskakihara! :)

PS: ihania kuvia!

Kati kirjoitti...

Kiitos Kiki. :) Toi niskakihara on kyllä aika söpsä.

Mie ite kirjoitti...

Olivatko ihan aitoja vaiko krokotiilin kyyneleitä? Voi toista... :) ei sitä enää muistakkaan tuota vaihetta, kun kaapeista lähtee tavara vaeltamaan!

Kati kirjoitti...

Ihan kuule aitoja murheen kyyneleitä, kun ei saanut rauhassa surffata puhelimella eikä viedä äidin virkkuulankoja eikä kakea eikä yhtään mitään kivaa, mikä tekee elämästä elämisen arvoisen... :D

satumaria kirjoitti...

Voi tädin kulta! Silakka on niiiiin suloinen, vaikka ilmeestä päätellen hauskaa oli vain pahalla äidillä. :)

Kati kirjoitti...

Äidillä kieltämättä oli erittäinkin hauskaa. ;)

Anna kirjoitti...

Voi toista. Julma maailma ja kamalan julma äiti Silakalla.

Kati kirjoitti...

Jep, välillä on kovaa olla pieni. ;)