Nyt on juhlittu. Humua riitti. Silakkainen söi muffinssistaan ainakin kolme murenaa, muut saivat barbapapa-kakkua ja muita herkkuja (kiitokset mummuille, jotka ystävällisesti täydensivät herkkupöydän ruhtinaalliseksi). Lahjoja tuli mahdottomasti ja neiti alkoi jo loppupäässä hoksata, että niissä paketeissa onkin hauskoja juttuja ja välillä jo tarkisti, ettei pusseihin vain jäänyt mitään. Hulinaa riitti niin, että illalla nukkumatin ei tarvinnut juuri unihiekkaansa käyttää, pikkuinen pysyi hädin tuskin nukkumaanmenoon asti hereillä. Mutta hauskaa oli ja kamalasti sai leikkiä.
Tänäänkin tuli äänestyslenkillä pikkuiselle uni silmään heti, kun rattaat lähtivät liikkeelle. Loppupäivän voimmekin jännittää, pääseekö ehdokkaamme toiselle kierrokselle. Siinä sitä varmaan onkin riittävän raskasta askaretta sunnuntaipäivälle. Isosisko hoiti aamun lumessamöyrimiskiintiöt kuntoon pulkkamäessä, mutta katsoi parhaaksi varmistaa ulkoilun riittävyyden siirtymällä naapuriin vähän samoihin puuhiin lounaan jälkeen. Minä totesin, että Silakka tarvitsisi varmaankin villapaidan tai takin, villahaalari alkaa jäädä pieneksi ja lumihankeen taitaisi olla tuon pienemmänkin mieli jo palaa. Seuraava käsityöprojekti lienee sitten siinä.
Ihailen teitä "isojen" käsitöiden tekijöitä, minusta ei siihen ole, sehän vaatii jo keskittymistä :) Esittelethän sitten valmiin tuotoksen!
VastaaPoistaÄh, lasten vaatteet on pieniä juttuja. Mun parimetrisen isäni villapaita lasketaan ehkä jo isoksi työksi. :D Mutta juu, esittelen toki, kun joskus hommat edistyvät.
VastaaPoistaSama täällä, villatakki :) Hyvät on olleet teidän kemut! Ja hei, pääsihän se kakkoselle, eiks ;)
VastaaPoistaVilatakit on kivoja. Mun tällä hetkellä puikoilla oleva tekeleeni vain koi takaiskun, kun joku (lue minä) KONTTASI eilen illalla puikkojen päät poikki. Hmm.. Mies tuonee uudet päät knitpickseihin tänään. :D
VastaaPoistaJa juu, pääsipääsi. <3