Onnenpäivästä

Kauko Röyhkä muisteli naamakirjassa nuoruuden lukuöitä ja yhtäkkiä jotain siltaa pitkin minulle tuli mieleen varhaisen teini-iän leppoisat sunnuntaiaamut. Asuimme rintamamiestalossa, minulla oli lapsuuteni ensimmäinen (ja ainoa) oma huone ja siellä vanha (putki)radio. Sellainen iso, kaunis ja yläosassa levysoitin (joka ei tosin enää toiminut). Sunnuntaisin ensimmäinen asia, mitä tein herättyäni, oli että napsautin radion päälle ja kuuntelin Jake Nymanin Onnenpäivää. Itse asiassa sunnuntaiaamuisin ei edes voinut nukkua kovin pitkään, koska silloinhan nautinto olisi jäänyt väliin. Alkupäässä ohjelmaa Jake soitti muistaakseni vähän vanhempaa materiaalia, aamun kääntyessä päivän puolelle siirryttiin uudempiin levyihin. Mutta ikinä, ei oikeastaan, ikinä tullut mitään, mistä en olisi tykännyt. Jakea saan kyllä kiittää siitäkin, että minulla oli 13-vuotiaana aika vahva tietämys 60-luvun tyttöbändeistä ja popista. Jaken kautta taisin kuulla ensimmäiset kerrat myös ikisuosikkejani Mary Coughlania ja Marianne Faithfullia ja yleensä monia ihania, lahjakkaita naisia, jotka ovat tehneet musiikkia.

Toki minä kävin pikaisesti pesulla ja aamiaisella, mutta enpä tainnut hirmuisen kauaksi aikaa malttaa irroittaa korvaani radion kaiuttimesta. Olisihan ollut vallan surullista, jos joku huippubiisi olisi mennyt ohitse, tai se huippubiisi olisi tullut enkä olisikaan kuullut kuka sen esittää. Silloin en varmaan tajunnut sitäkään, että kuuntelin noita levyjä aika oikeaoppisesti toistettuna tuon vanhan radion kautta. Minulla on ollut aika monta vuotta haaveena löytää tuollainen vanha, iso radio tännekin. Ehkä joskus.

Niin ja se Röyhkän ja Onnenpäivän silta ei ehkä tarkemmin ajatellen ole edes kovin paha aasinsilta. ;) Onnenpäiväkin taitaa jossain muodossa elää edelleen, mutta jostain syystä en ole oppinut uusia ohjelmapaikkoja. Onnenpäivä kuului sununtaiaamuihin, kiireettömyyteen ja rauhaan. Iltaisin kuuntelin sitten Kimmo Miettisen Räkärodeota.

P.S: Ja tuo Onnenpäivän kuunteluhan tapauhtui aikana ennen dinosaurusten kuoriutumista munistaan eli radiosta ei kovin usein tullut mitään rockiin viittaavaakaan musiikkia aj silloin kun sitä tuli, radiota todellakin kuunneltiin. Nykyisin on radionkuuntelu aika minimissä. Minä en kestä sitä soittolistapaskaa, mitä tulee vähän jokaiselta kanavalta...