Ensimmäinen iiris kukkii. Vieläpä laatua, jota en edes tiennyt pihassa olevan. Joku oli viime kesänä pelastanut narsissituppaan kaivinkoneen jaloista ja sen juurelta pomppasi ihan eri tyyppinen kukka kuin mitä pihan muu kurjenmiekkatarjonta edustaa. Olen iloinen yllätyksestä. Päivällä kaivelin tontin ojanpientareilta poimulehtiä kukkapenkin reunoille. Nekin kukkivat jo, vaatimattomasti, mutta kauniisti.
Keitin lounaalle hiukan liikaa lisäkeriisiä. Illasta paiston sen ja muusinjämät rieskoiksi. Teen uudelleenkin. Rieskat olivat uskomattoman meheviä ja herkullisia.
Isompi tyttö ei nuku. Flunssa yskittää ja kuumuus ahdistaa henkeä. Avasin parvekkeen oven siinä toivossa, että vähitellen helpottaisi. Taivas on edelleen sininen ja linnuilla on kovasti asiaa. Tytö lukee akuja sängyssään, toivottavasti jossain vaiheessa unikin voittaa.
Rieskat on niin namia! Meillä puurojämät käytetään usein rieskoihin. Uunilämpiminä ne ei päällisiä kaipaa. :O)
VastaaPoistaPikaista paranemista isommalle prinsessalle!
Voi miten kaunis Iiris! Ja kuva tietenkin myös, osaat todella ottaa luontokuvia, niitä on kivaa katsella (toki muitakin kuvia on).
VastaaPoistaKiva myös tuo pilvet taivaalla illan (yön?) hämärässä -kuva, kesän pehmeä valo on siinä parhaimmillaan.
Söin ihan kunnolla äsken, mutta jostain syystä (=rieskakuvat) iski nälkä... *lähtee tonkimaan kaappeja herkkujen toivossa*
Muistaakseni olet saanut liebster blogger -tunnustuksen jo, mutta saat multakin :)
VastaaPoistaMinna: Rieskat ovat kyllä herkkujen herkkua. :) Ainakin tuo neiti sai taas uudenlaista avaavaa lääkettä, toivoa sopii, että vointi vähitellen helpottaisi.
VastaaPoistaPauliinalotta: Kiitos. Mä olen ihan kasvihullu (ja tykkään ylensä kaikesta kasvavasta ja mönkivästä pihalla). Ihanaa, että on kamera, jolla voi etsiä uusia tapoja katsoa kaikkea kaunista. :)
Minna: Kiitoksia kovasti. :)